Täällä puramme Ilveksen aiheuttamaa pahaa oloa

kirvesrinnassa

Luottopelaaja
Viestejä
2 132
Tuollaisena se todellinen suru tuntuu. Jos jotain asiaa rakastaa noin paljon, niin suru tuntuu fyysisenä kipuna.

Ne suurimmat ilon hetket tulevat vielä olemaan äärimmäisen upeita. Silloin onnen kyyneleet kastelevat silmät. Meiltä monelta puuttuisi iso osa elämästä, jos Ilvestä ei olisi. Monet suuret surut ja ilot jäisivät kokematta. Annetaan muiden ihmetellä ja naureskella meille. Ei ne ymmärrä, mutta ei niiden tarvitsekaan.

Todella hienoa tunteella suhtautumista tämä on, minä ainakin vilpittömästi arvostan. Ainoastaan todella seuraansa rakastavat ymmärtävät tuon. Siinä kohtaa kun menestys osuu lopulta kohdalle kukaan "hyvänpäivänkannattaja" ei voi ottaa sitä iloa pois.
 

jurgen

Tähtipelaaja
Viestejä
14 077
Tuollaisena se todellinen suru tuntuu. Jos jotain asiaa rakastaa noin paljon, niin suru tuntuu fyysisenä kipuna.

Ne suurimmat ilon hetket tulevat vielä olemaan äärimmäisen upeita. Silloin onnen kyyneleet kastelevat silmät. Meiltä monelta puuttuisi iso osa elämästä, jos Ilvestä ei olisi. Monet suuret surut ja ilot jäisivät kokematta. Annetaan muiden ihmetellä ja naureskella meille. Ei ne ymmärrä, mutta ei niiden tarvitsekaan.
Amen. Täydellinen kirjoitus. Juuri tältä tuntuu nyt.
 
Viestejä
1 932
Tulihan se vittuilu tänäänkin Tapparan miesten röhötellessä taustalla. Ala sinäkin kannattaa Tapparaa, niin saat sinäkin joskus juhlia. Vittu saatana!!!
Tuonkaan asian vuoksi ei sympatian ripettäkään Paskaralle. Saatanan oranssit marakatit.

Tuntuu nyt kaukaiselta, mutta vielä sekin päivä koittaa, kun ne konttaavat tai ovat ainakin myös tuloksellisesti Tampereen kakkonen. Silloin ei säälinpisaraa löydy täältä eikä tsemppejä. Pilkkakirves heiluu säälimättä.
 

toskala

Luottopelaaja
Viestejä
8 777
Tänä vuonna tuli 25 vuotta Ilveksen edellisestä finaalikeväästä. Tuon kevään jälkeen jokainen tuolloin liigassa pelannut joukkue on pelannut vähintään kerran finaaleissa SaiPaa lukuunottamatta. Päälle vielä myöhemmin liigaan nousseet Kärpät ja Pelicans. KalPakin ehti siinä välissä putoamaan ja sekin pelasi finaaleja tuon jälkeen. Neljännesvuosisata on pieni elinikä, ja tämä ikuinen korpivaellus se vaan jatkuu ja jatkuu.

Vituttaa, että useammalle tuntemallani Tappara-kannattajalle on Ilveksen putoaminen ollut koko kauden kohokohta ja sitä tuuletellaan isommin kuin oman joukkueen finaalipaikkaa (yllättyneet?) Sellainen seura kuin kannattajatkin. (Älkääpä ottako liian henkilökohtaisesti palstan naapurikannattajat, tiedän että edustatte kyseisen lajin parhaimmistoa).

Vituttaa tuo Blood. Ei niinkään sen vuoksi että teki typeriä ja epäurheilijamaisia temppuja. Mutta todistaa tuo Bloodin öykkämöinti sen, että olemalla kiltti ja urheilullinen harvoin mitään saavutat. Voittajat ja menestyjät on usein itsekkäitä kusipäitä. Me ollaan kivoja ja reiluja ja kiitellään hyvästä sarjasta ja onnitellaan kaikkia. Itsehän kerätään vaan sääliä ja tsemppiviestejä.

Vituttaa olla koko Suomen naurunaihe. Koska onhan se vahingonilo sitä puhtainta iloa. Ei mitään Pelicansilta pois, mutta kyllä kaikki sen tietää että Ilves ei pelannut tässä sarjassa sillä tasolla mihin se parhaimmillaan pystyy.

Ja tätä me sitten jatketaan koska onhan tärkein jo saavutettu. Ollaan syksyn mestareita, tehdään mahtavia some-videoita, suolletaan eetteriin toinen toistaan tyhjempiä korulauseita, eletään siinä valheellisessa itsepetoksessa kuinka hieno yhteisö ja mahtava tuki meillä on ja keväällä taas nähdään että kun oikeista asioista aletaan pelata, ei meillä riitä mihinkään ja ne jotka osaa voittaa, on pitäneet turpansa kiinni ja antaa tekojen puhua puolestaan.

Tätä on Tampereen Ilves.
 
Viestejä
22
Ja tätä me sitten jatketaan koska onhan tärkein jo saavutettu. Ollaan syksyn mestareita, tehdään mahtavia some-videoita, suolletaan eetteriin toinen toistaan tyhjempiä korulauseita, eletään siinä valheellisessa itsepetoksessa kuinka hieno yhteisö ja mahtava tuki meillä on ja keväällä taas nähdään että kun oikeista asioista aletaan pelata, ei meillä riitä mihinkään ja ne jotka osaa voittaa, on pitäneet turpansa kiinni ja antaa tekojen puhua puolestaan.

Tätä on Tampereen Ilves.

Mun on pakko olla eri mieltä; mun mielestä meillä on hieno yhteisö. Suomen hienoin yhteisö. Ja se yhteisö on se todellinen Ilves.

Se yhteisö on ne ihmiset katsomoissa, jotka tulee peleihin ja vie perinnettä eteenpäin sukupolville - vaikka se onkin ollut korpivaellusta. Siihen yhteisöön tulee vierailemaan pelaajat jäällä, valmentajat penkkien takana, tyypit toimistolla. Osa niistä viipyy pidemmän tovin ja tulee mukaan tarinaan.

Sillonki ku me meillä oli 15 kamalaa vuotta putkeen ja totuttii siihen, ettei menestystä tule millään, sillonki ku me saatiin jatkuvasti enemmän surua ku iloa seuralta, meitä kävi silti tasaisesti yli 4000 ihmistä Hakamettässä kattoo pelejä. En tiedä mitään muuta seuraa, jolla menisi samalla tavalla.

Tää tuntuu pahalta, eilinen tuntuu pahalta. Mutta tästä huolimatta Ilves yhteisönä tulee olee mulle aina se kaikkein kaunein.
 

38 Special

Luottopelaaja
Viestejä
1 368
Ollaan syksyn mestareita, tehdään mahtavia some-videoita, suolletaan eetteriin toinen toistaan tyhjempiä korulauseita, eletään siinä valheellisessa itsepetoksessa kuinka hieno yhteisö ja mahtava tuki meillä on ja keväällä taas nähdään että kun oikeista asioista aletaan pelata, ei meillä riitä mihinkään ja ne jotka osaa voittaa, on pitäneet turpansa kiinni ja antaa tekojen puhua puolestaan.

Tätä syksyn mestaria on saanut kuulla muualtakin, mutta kyllähän täysin kiistatta tämän kauden syksyn mestari oli Lukko, joka romahti sitten kaikkein pahiten.

"eletään siinä valheellisessa itsepetoksessa kuinka hieno yhteisö ja mahtava tuki meillä on"

Valheellisessa itsepetoksessa. Mitä?

"ne jotka osaa voittaa, on pitäneet turpansa kiinni ja antaa tekojen puhua puolestaan"

Anna jotain esimerkkejä puolin ja toisin?
 

Reborn Lynx

Luottopelaaja
Viestejä
1 117
Tuollaisena se todellinen suru tuntuu. Jos jotain asiaa rakastaa noin paljon, niin suru tuntuu fyysisenä kipuna.

Ne suurimmat ilon hetket tulevat vielä olemaan äärimmäisen upeita. Silloin onnen kyyneleet kastelevat silmät. Meiltä monelta puuttuisi iso osa elämästä, jos Ilvestä ei olisi. Monet suuret surut ja ilot jäisivät kokematta. Annetaan muiden ihmetellä ja naureskella meille. Ei ne ymmärrä, mutta ei niiden tarvitsekaan.
Totta. Hyvin sanottu. Ehkä mekin vielä voitetaan...jonain päivänä...ja nämä surunkyyneleet vaihtuu ilonkyyneleiksi.

Eihän tässä ole järjellä ajateltuna mitään mieltä ottaa tätä näin raskaasti, kun elämässä on tärkeämpiäkin asioita. Mutta minkä sille mahtaa, kun Ilves on itselle niin rakas. Nyt on vaan niin tyhjä olo...niin samperin tyhjä :( Eikä muiden vittuilu ja ilkkuminen paranna oloa. Sen olen tällä kaudella huomannut, että Ilves on ollut todella vihattu muiden kannattajien suunnalta. Vielä viime vuonna se ei ollut näin. Ehkä se on vaan hyvä asia. Ehkä muutkin näkee ja pelkää, että meistä voi vielä tulla jotain.
 

Pendolino

Luottopelaaja
Viestejä
1 739
Hiljalleen sitä vasta tajuaa, että tähän pettymykseen ja tyhjään oloon saadaan ratkaisuja oikeasti vasta vuoden päästä. Vasta vuoden päästä ollaan jälleen tämän saman virstanpylvään kohdalla. Vuosi tuntuu tällä hetkellä erittäin pitkältä ajalta. Toki innostus tästä toivottavasti nousee viimeistään seuraavan Launchin kohdalla.

Jotkut kirjoittajat täällä ja etenkin Facebookissa ovat muistutelleet siitä, että ei tämä niin pahalta tunnu, onhan sitä ennenkin ollut karsintoja, Setää ja Romania. Tämä todellakin tuntuu pahalta. Sedän aikakausi ja karsinnat olivat kauttaaltaan niin synkkää aikaa, että yksittäiset tappiot tai pettymykset eivät oikeastaan tuntuneet enää miltään.

Nyt uuden nousun myötä toiveita on hiljalleen alettu kasvattamaan. Viime kausi meni vielä oppimisprosessissa (heh), mutta tältä kaudelta saattoi jo odottaakin jotain. Näinpä tämä tippuminen tuntuu kyllä nyt erityisen pahalta, ehkäpä pahimmalta seuramme aiheuttamalta kivulta koskaan. Juuri kun kuvittelit saavuttavasi vihdoin jotain, se riipaistiin sinulta pois. Tuntuu, että menneisyyden painolasti tekee jokaisesta uudestakin pettymyksestä raskaamman kantaa - eikö meidän aika tule koskaan.

Nousukaudella näemmä huiput ovat korkeita, mutta aallonpohjat syviä. Otan tämän silti sata kertaa mielummin kuin sen vanhan ajan.
 

Teukka77

Rivipelaaja
Viestejä
11
Täytyy myöntää, että olo on melko kummallinen. Samaan aikaan mietin, että näinhän tässä piti käydäkin, ja toisaalta miettii, miksi tässä aina käy näin. Se on sitä kuuluisaa Ilves fanin elämää. Olen vajaa neljäkymmentä vuotta tätä seuraa kannattanut sydämestäni, eikä se tule muuttumaan tämän jälkeenkään. Vuosia on tehnyt mieli rekisteröityä tänne palstalle, jota aktiivisesti seuraan, mutta aina se on jäänyt tekemättä. Eilen, kesken 5 vs 3 ylivoiman, päätin antaa tulla pihalle kaiken vitutuksen, rekisteröidyin ja kirjoitin jo viestin, jossa manasin Ilves tekemisen alimpaan helvettiin. Onneksi jätin sen tekemättä. Nukutun yön jälkeen on helpompaa ajatella kirkkaammin.

No mitä sitten on mielessä? Ajattelin kirjoittaa lyhyesti omia näkemyksiä siitä, miksi tämä kausi päättyy näin. Ehkä tämä toimii itselle myös terapiana, että saa puhaltaa kaiken paskan pihalle. Ja sitä kautta helpompi lähteä nauttimaan kesästä. Tässä ajatuksena nostaa muutamia pointteja, mitä itselle tullut kauden mittaan mieleen ja miten ne ongelmat konkretisoitui omasta mielestä näissä playoffseissa.

Lähden purkamaan tätä asiaa valmennuksesta. Tietämättä, mitkä on ne syyt, että Myrrä laitettiin matkaan, olen sitä mieltä, että ratkaisu oli oikea. Jälkeenpäin toki voi viisastella loputtomiin asiasta. Pennanen toi tekemiseen sellaisia asioita, että ei tarvinnut aina kahden maalin johtoasemassa pelätä, miten tämäkin voidaan kusta. Lisäksi totaalisten ohipelien määrä runkosarjassa väheni merkittävästi. No miksi tulosta ei sitten tullut? Pennanen & Helminen tuli kesken kauden valmentajiksi, eikä he ole voineet vaikuttaa pelaajiin eikä kesäharjoitteluun. Kesken kauden pelitavan muuttaminen ei ole ihan yksinkertainen juttu, ja etenkin pudotuspeleissä näytti, ettei se pelitapa tule pelaajilta ihan selkärangasta. Ei luotettu/ uskottu siihen, mitä pitää tehdä. Toiseksi valmentajat mielestäni epäonnistuivat henkisen puolen valmistautumisessa. Etenkin Pelicans sarja osoitti sen, että mikä merkitys henkisen puolen jutuilla on. Tässä on iso petraamisen paikka tulevaisuudessa. Kolmanneksi nostaisin vielä peluuttamisen, vaikka ei tiedossa olekaan, mitä vammoja itse kullakin on. Jotenkin on tunne, että muissa joukkueissa peluutetaan ns ”kuumia” pelaajia enemmän, ja aloituksiin laitetaan ne, kellä homma toimii. Tätä en Ilveksessä kyllä nähnyt. Lisäksi esim Nymanin peluuttaminen 4-ketjussa ei auta joukkuetta, eikä Nymania eteenpäin. Kaverin erityisosaamista on laukaus ja maalinteko, ja nyt otettiin rouhimaan 4 kenttään. Ei aukea minulle.

Hyökkäyksen osalta jollain tapaa itselle jäi kaudesta fiilis, että yritetään pelata Konnalle kruunua kaudelle, ja sitä kautta focus omaan tekemiseen jäi piippuun. Esim pudotuspelien ylivoimasta jäi todella paskamaku, kun yhden kaverin kautta haetaan ratkaisuja. Tähän olisi toki valmentajien pitänyt puuttua, ja syy ei ole pelkästään Kontiolan. Syy oli siinä, että sellaiselle annetaan mahdollisuus. Hyökkäyksen osalta myös kurinalaisuuden puute näkyi etenkin pudotuspeleissä. Otettiin tyhmiä jäähyjä, kuskattiin tosi paljon kiekkoa yksin ja vaikeisiin paikkoihin, tehtiin päättömiä ratkaisuja kiekolla, pelattiin ylipitkiä vaihtoja etc. Ei lainkaan voittavaa kiekkoa. Ja tästä hyvänä esimerkkinä toimii kapteenimme. Liian usein hän oli aiheuttamassa kentällä omalla tekemisellä ratkaisuja, jotka ei kuulu joukkueen tekemiseen. Ja jos kapteeni luistaa joukkueen pelitavasta, mitä siitä seuraa? Ja tällä en todellakaan arvioi Eemelin merkitystä joukkueelle, ainoastaan hänen toimintaa kapteenina. Mielestäni olisi vakavasti syytä pohtia, onko Eemeli Suomi sellainen kapteeni, joka voi johtaa Ilveksen mestaruuteen asti. Eemeliä tarvitaan siihen, että mestaruus voitetaan. Kapteenin tehtävänä on viedä valmennuksen viestiä, ja toimia hengennostattajana joukkueelle. Se, että olet parhaimpia pelaajia, ei riitä C kirjaimeen. Armeijassakin laitetaan parhaat tuloksen tekijät sellaisiin paikkoihin, josta tulosta voi tehdä ja kapteeniksi tulee yleensä sellainen, jolla katsotaan olevan parhaat kyvyt saada joukkueesta paras irti. Ja oma mielipiteeni on se, ettei Eemeli ole persoonaltaan oikea tyyppi kapteeniksi. Ilveksessä kapteenin tehtävä on myös henkisesti kuluttavaa, ja siihen on silloin valittava sellainen kaveri, joka ei välttämättä pelaa eniten, eikä tee pisteitä eniten, vaan saa omalla tekemisellä ja puheilla joukkueesta parhaan irti. Ja hyökkäyksen osalta vielä sellainen huomio, että kyllä meiltä puuttui se ykkössentteri. Ajatella, jos joku Jasekin tyyppinen pelaaja olisi pelannut esim Suomen ja Ikosen välissä. Niinpä.

Puolustuksen ja maalivahtien osalta meillä oli jo nyt joukkue, millä olisi voitu hyvin taistella mestaruudesta jo tällä kaudella. Varmasti yksittäisillä pelaajilla olisi ollut varaa parantaa, mutta mitään sellaista siellä ei mielestäni ollut, joka olisi ollut mestaruuden tiellä.

Vajaa vuorokausi kauden päättymisen jälkeen (pronssi ei oikein sytytä) olen sitä mieltä, että on ehkä hyväkin, ettei me tällä pelillä päästy tämän pidemmälle. Tämä antaa ensikautta ajatellen paljon mietittävään ja korjattavaa. Silloin tulemme entistä vahvempana, ja voimme oikeasti haastaa kilpailijat. Näillä esityksillä olisimme ottaneet Tapparalta niin lujaa turpiin, että se olisi voinut tuottaa pidempiaikaisempia traumoja.

Uskon vahvasti siihen, että kun tuleva valmennus pääsee alusta asti vaikuttamaan pelaajahankintoihin, pelitapaan ja tekemiseen, tulos tulee seuraamaan vahvasti perässä. Ilves on viimevuosina Risto Jalon johdolla tehneet Ilveksestä suurseuran. Se vaati paljon työtä ja välillä jopa ikäviä päätöksiä. Niillä kuitenkin varmistettiin se, että voimme jatkaa meille tärkeän joukkueen seuraamista. Nyt tästä kaudesta on tehtävä vain tarpeelliset johtopäätökset, tehtävä tarvittavat muutokset, saada joukkue pelaamaan yhteisen päämäärän eteen ja sitä kautta jatkaa kasvamistaan. Uskoa siihen ei saa menettää. Siinä tapauksessa jälki on samanlaista kuin viimeisen pelin 5 vs 3 ylivoima.

Nyt muutama kuukausi happea tästä, ja sitten taas odottamaan ja jännittämään. Go Ilves.
 

Tilastoniilo

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
137
Tuollaisena se todellinen suru tuntuu. Jos jotain asiaa rakastaa noin paljon, niin suru tuntuu fyysisenä kipuna.

Ne suurimmat ilon hetket tulevat vielä olemaan äärimmäisen upeita. Silloin onnen kyyneleet kastelevat silmät. Meiltä monelta puuttuisi iso osa elämästä, jos Ilvestä ei olisi. Monet suuret surut ja ilot jäisivät kokematta. Annetaan muiden ihmetellä ja naureskella meille. Ei ne ymmärrä, mutta ei niiden tarvitsekaan.
Tämä. Huh huh. Raastava päivä tänään. Meidän aika koittaa vielä.
 

Kahenkilonsiika

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
418
Niinkun kaikki on huomannut, Ilves on nostanut tasoaan viime vuosien varrella ja paljon. Tällä hetkellä vasta sytytellään mutta lähi vuosina roihahtaa. Ei tää kehitys kuitenkaan muutenvaan tapahdu.
 

Kaukofani

Luottopelaaja
Viestejä
3 046
Mun on pakko olla eri mieltä; mun mielestä meillä on hieno yhteisö. Suomen hienoin yhteisö. Ja se yhteisö on se todellinen Ilves.

Se yhteisö on ne ihmiset katsomoissa, jotka tulee peleihin ja vie perinnettä eteenpäin sukupolville - vaikka se onkin ollut korpivaellusta. Siihen yhteisöön tulee vierailemaan pelaajat jäällä, valmentajat penkkien takana, tyypit toimistolla. Osa niistä viipyy pidemmän tovin ja tulee mukaan tarinaan.

Sillonki ku me meillä oli 15 kamalaa vuotta putkeen ja totuttii siihen, ettei menestystä tule millään, sillonki ku me saatiin jatkuvasti enemmän surua ku iloa seuralta, meitä kävi silti tasaisesti yli 4000 ihmistä Hakamettässä kattoo pelejä. En tiedä mitään muuta seuraa, jolla menisi samalla tavalla.

Tää tuntuu pahalta, eilinen tuntuu pahalta. Mutta tästä huolimatta Ilves yhteisönä tulee olee mulle aina se kaikkein kaunein.
No ei me arvostelevatkaan täällä palstalla oltaisi etteikö Ilves ole meille tärkeä juttu. Ellei olisi kuka tätä tuskaa haluaa oikeasti tuntea ellei välitä. Ja lopetetaan sen asian taakse meneminen et muutama vuosi sitten konkurssikypsä. Se oli silloin nyt on nyt ja Ilves tekee huimaa tulosta bisneksenä ja on suurseurra sillä mitattuna. Ja aika moni seura on ollut samassa jamassa taloudellisesti. Nöyrin anteeksi pyynti niiltä joiden mieli pahoittuu kun en pidä ajatuksesta että Ilves ei ole mestari tälläkään kaudella.
 
Viestejä
22
No ei me arvostelevatkaan täällä palstalla oltaisi etteikö Ilves ole meille tärkeä juttu. Ellei olisi kuka tätä tuskaa haluaa oikeasti tuntea ellei välitä. Ja lopetetaan sen asian taakse meneminen et muutama vuosi sitten konkurssikypsä. Se oli silloin nyt on nyt ja Ilves tekee huimaa tulosta bisneksenä ja on suurseurra sillä mitattuna. Ja aika moni seura on ollut samassa jamassa taloudellisesti. Nöyrin anteeksi pyynti niiltä joiden mieli pahoittuu kun en pidä ajatuksesta että Ilves ei ole mestari tälläkään kaudella.

Tarkennan vielä, ettei oma pointti mene ohi: kukaan ei ole täällä tyytyväinen, että pudottiin. Kaikki meistä aivan oikeutetusti odotti enemmän. Pronssi ei riitä enää tässä vaiheessa.

Mutta itse olen hyvin eri mieltä siitä, että on valheellista itsepetosta kutsua tätä hienoksi yhteisöksi. Koska se yhteisö ollaan me, jotka on kaikesta huolimatta kulkeneet vuosikymmeniä mukana kannattajina - etenki sillo ku tuntuu pahalta ja on pettynyt, just niinkuin tänään ja eilenki.

Ilves-fanina ei todellakaan oo ollut helppoa tai erityisen hauskaa, mutta me ollaan täällä edelleen. Ja siksi me ollaan hieno yhteisö.
 
Ylös