Takaisku
Luottopelaaja
- Viestejä
- 3 040
Kyyniseksi muuttuneen negapetterin vuodatus positiivareille:
"Eiköhän olisi jo aika lopettaa puhuminen Ilveksestä muukalaislegioonana", sanoo positiivari rauhallisesti samalla kun kokoonpanossa on yksi tamperelainen, viisi savolaista, neljä kanadalaista, kuusi ruotsalaista, pari tšekkiä ja joku hyökkääjä, jonka aiemmasta seurasta ja planeetasta ei löydy edes kunnollista Wikipedia-sivua.
Positiivarin mielestä koko keskustelu on vanhanaikaista ja negatiivista. Nykyaikainen jääkiekko on globaalia, rajatonta ja modernia. Identiteetti ei enää synny paikallisuudesta tai siitä että pelaaja tietää missä Tammela sijaitsee — se syntyy "kulttuurista", jota rakennetaan PowerPoint-esityksissä, podcasteissa ja kesäharjoittelun haastatteluissa sekä Särkänniemessä.
Ja oikeastaan positiivari pitää koko muukalaislegioona-termiä vähän loukkaavana. Hänen mielestään kyse ei ole ulkomaalaisista tai irrallisista palkkasotureista, vaan "kilpailullisista urheilijoista osana pitkäjänteistä projektia". Se kuulostaa paljon paremmalta kuin "random äijiä eri sarjatasoilta".
Samaan aikaan katsomossa joku vanhempi kannattaja yrittää edelleen tunnistaa joukkueesta edes yhden pelaajan, joka olisi joskus luistellut Näsijärven jäällä ilman sponsorilogoja.
Mutta positiivari ei horju. Hän muistuttaa, että tärkeintä ei ole mistä pelaajat tulevat, vaan mihin ollaan menossa. Ja vaikka kukaan ei aivan tarkalleen tiedä minne ollaan menossa, matkaa pidetään silti erittäin lupaavana.
Lopulta koko keskustelu tiivistyy siihen modernin Ilveksen tärkeimpään saavutukseen: joukkueessa voi olla pelaajia kymmenestä eri maasta, mutta keväinen pettymys yhdistää kaikkia tasapuolisesti.
"Eiköhän olisi jo aika lopettaa puhuminen Ilveksestä muukalaislegioonana", sanoo positiivari rauhallisesti samalla kun kokoonpanossa on yksi tamperelainen, viisi savolaista, neljä kanadalaista, kuusi ruotsalaista, pari tšekkiä ja joku hyökkääjä, jonka aiemmasta seurasta ja planeetasta ei löydy edes kunnollista Wikipedia-sivua.
Positiivarin mielestä koko keskustelu on vanhanaikaista ja negatiivista. Nykyaikainen jääkiekko on globaalia, rajatonta ja modernia. Identiteetti ei enää synny paikallisuudesta tai siitä että pelaaja tietää missä Tammela sijaitsee — se syntyy "kulttuurista", jota rakennetaan PowerPoint-esityksissä, podcasteissa ja kesäharjoittelun haastatteluissa sekä Särkänniemessä.
Ja oikeastaan positiivari pitää koko muukalaislegioona-termiä vähän loukkaavana. Hänen mielestään kyse ei ole ulkomaalaisista tai irrallisista palkkasotureista, vaan "kilpailullisista urheilijoista osana pitkäjänteistä projektia". Se kuulostaa paljon paremmalta kuin "random äijiä eri sarjatasoilta".
Samaan aikaan katsomossa joku vanhempi kannattaja yrittää edelleen tunnistaa joukkueesta edes yhden pelaajan, joka olisi joskus luistellut Näsijärven jäällä ilman sponsorilogoja.
Mutta positiivari ei horju. Hän muistuttaa, että tärkeintä ei ole mistä pelaajat tulevat, vaan mihin ollaan menossa. Ja vaikka kukaan ei aivan tarkalleen tiedä minne ollaan menossa, matkaa pidetään silti erittäin lupaavana.
Lopulta koko keskustelu tiivistyy siihen modernin Ilveksen tärkeimpään saavutukseen: joukkueessa voi olla pelaajia kymmenestä eri maasta, mutta keväinen pettymys yhdistää kaikkia tasapuolisesti.