Reilun kolmen vuoden päästä jollain palstalla varmaan summaillaan vähän mennyttä vuosikymmentä yhteen. Ehkä joku keksii perustaa ketjun, jossa piirrellään 2020-luvun Ilveksen tähdistöjoukkueita. Oli sitten palstalla tai pubissa niin sataprosenttisella varmuudella omasta jengistä löytyisi Mäntykivi - itse asiassa löytyisi varmaan ihan tämä koko vuosituhat mukaan luettuna - sen verran monipuolista osaamista tässä pääsi pääsääntöisesti ihastelemaan tältä omissa papereissani kolmanneksi hienoimmalta Itä-Suomen Ilvekseltä:
- Ainoana pelaajana pelannut kolme täyttä 60 ottelun runkosarjaa perätysten Ilveksessä
- 2000-luvun runkosarjassa 4. eniten pisteitä Suomen, Raipen ja Viitakosken jälkeen. Edellä olevista pelaajista ainoastaan Suomen pistekeskiarvo 0,75 on isompi kuin Matiaksen 0,71. Mitalipelivaiheen pistepörssissä (keväästä 1978 alkaen) sijalla 7 SM-liigan ajan pudotuspeleissä (27 ottelua tehoin 3+10)
- Maaleissa 2000-luvun kutonen 72 maalilla. Edellä Viitakoski&Suomi 145 maalilla, Iksa 90, Mese 89 ja Radu 78. Jos pudotuspelimaalit otetaan mukaan niin olisi yhdessä vitossijalla Rautiaisen kanssa 82 maalilla. Syötöissä Suomen 250 ja Raipen 208 menee Männyn 129 syötön edelle
- Koko seurahistorian plus-miinus-tilaston nelonen lukemalla +89. Hyökkääjistä Jalon ja Järvenpään lukema oli päälle 110 lähteestä riippuen ja tietenkin Imatran Ketterän kasvatti Jake Parikka on siinä edellä lukemalla 102. Liigahistorian ainoa hyökkääjä, joka on ollut kahtena peräkkäisenä kautena tuon tilaston ykkösnimi
- Maineikkaan chl-historiamme pistepörssin kärkinimi saldolla 4+14 25 ottelussa eli pistetahti tuossakin oli samaa luokkaa runkosarjan kanssa
- Pudotuspelit mukaan lukien 121 kertaa jäähyn arvoisen rikkeen kohteena näissä 337 Ilveksessä pelatussa SM-liigan ottelussa
- Viiteen runkosarjaan reiluun 231 alivoimaminuuttiin ainoastaan 21 päästettyä alivoimamaalia eli osumia omiin tuli vain noin 11 minuutin välein. Tämä tilasto ei välttämättä sano paljoakaan, koska nämä eivät julkisia ole, mutta Sese Sekon pölyttyneissä arkistoissa tuo on erittäin hyvä lukema - varsinkin kun pelaaja on isossa kuvassa ollut mielestäni vähän väärin ymmärretty tässä kahden suunnan pelaamisessa. Erityisesti kauden 23-24 saldo oli upea, kun av-maalien saldo jäi kokonaan nollille oltuaan vain kolmesti jäällä Ilveksen päästetyssä av-osumassa, ja oli kolmesti jäällä, kun Ilves maalasi alivoimalla; Mäntykivi merkkautti syöttöpisteen jokaiseen noista. Yleisesti ottaen miinusmaaleja tasakentällisinkin tuli vastuuseen nähden suhteellisen vähän tässä vuosien saatossa. Oppi vielä ihan kelvolliseksi aloittajaksi näinä loppukausinaan.
Viimeinen kausi meni miten meni ja pieni maisemanvaihto tässä kohtaa on varmaan ihan hyväksikin. Täytyy kuitenkin vielä itsekin kiittää Matiasta tästä viiden vuoden kokonaispanoksesta. Partiolainen jättää maailman parempaan kuntoon kuin missä sen löysi ja mielestäni Mäntykivi oli monelta osin tekemässä Ilvestä paremmaksi kuin missä se vuonna 2021 oli, vaikka se kirkkain jäi saavuttamatta. Oli etunenässä palauttamassa itselleni takaisin sellaista iloa ja mielenkiintoa katsella pelejä ja oivalletusti pelattuja tilanteita uudelleen tunnelmointimikroskoopin kera. Niitä on ollut mukavaa tännekin purkaa.
Paljon onnea ulkomaan kierrokselle! Romantikko sisälläni sanoo, että toivottavasti tarkoitat sitä mitä viimeisissä haastatteluissa puhuit, ja joskus pääsisit palaamaan Ilvekseen tavoittelemaan ensimmäistä Suomen mestaruuttasi tilanteessa, jossa näitä eppunormaalivittuiluja ei tarvitsisi kuunnella joka ikisessä Suomen homeisessa ladossa. Sitten taas pragmaatikko sisällä sanoo myös, että aina nämä käyrät eivät kulje käsi kädessä: joskus se on seura, joka ei pysy pelaajan tasolla, ja välillä se on pelaaja, joka ei taas pysy ihan seuran kasvussa mukana. Aika näyttäköön, miten on tämän tapauksen laita. Joka tapauksessa syksyllä toivon näkeväni teksti-tv:n sivulla 281 usein nimet Mäntykivi ja Suomi rinta rinnan - aivan kuin silloin ennen! Kuka tietää, vaikka joskus vielä sivulla 221 Ilveksessäkin - mielellään paremmassa ja vähän menestyneemmässä Ilveksessä.
Kiitos, Mänty!