Kuten Porin pelin jälkeen kirjoitin, ei Ässillä ole aikomuskaan pelata Tampereella samanlaista ryminäkiekkoa kuin Porissa. Yrittivät jälleen pelin alussa rauhoittaa tempoa, mikä ilmeni mm. siinä, etteivät lähteneet haukkana päätyyn, vaan keskittyivät ottamaan Ilveksen avausta vastaan. Aikaiset jäähyt ja niistä jälkimmäisen aikana syntynyt avausmaali vesittivät porilaisten suunnitelmat, minkä jälkeen pelistä ei heille jäänyt oikeastaan yhtään mitään.
Toisessa erässä Ässät tosin alkoi hakea otetta lisäämällä fyysisyyttä, mutta totuuden nimissä on todettava, ettei tästäkään muutoksesta konkreettista hyötyä pelin lopputuloksen kannalta ollut. Suurin tavoite taisikin olla asetelmien hakeminen seuraavaan kamppailuun; Ilvestä muistutettiin siitä, mitä on tulossa. Eilisen ottelun kääntämiseksi Ässät olisi tarvinnut jotain ihan muuta kuin tuloksen kannalta turhaa pullistelua - siinä määrin kovasti olivat koko pelin ajan Ilveksen talutusnuorassa. Lisäksi jopa porilainen ymmärtää, ettei noin selkeästä pelillisestä sillasta nousta sillä, että aletaan ryskäämään. Tuollainen peli on omiaan johtoasemassa, mutta takaa-ajotilanteessa pitäisi fyysisyyden lisäksi löytää peliin myös kiekollisia elementtejä.
Huomenna Ässät tulee jälleen alusta asti ylle, mutta miten mahtaa olla jaksamisen kanssa? Eilen Ässien ryminä jäi jotenkin piippuun ja yksittäisten taklausten lisäksi näkyvintä oli lähinnä pelikatkoilla esitetyt nyhjäykset, joilla ei suurempaa merkitystä varsinaiseen pelin ole. Alkaako siis väsy jo painaa vai säästeltiinkö huomiselle? Tuomarilinja tulee jälleen muuttumaan ja linja tulee suosimaan porilaisia. Erona edelliseen Porin peliin on kuitenkin se, että Ilveksen ei enää pitäisi yllättyä Ässien ryskäämisestä tai etenkään sallivasta tuomarilinjasta.
Jos oli eilen Ilveksellä enemmän paineita tuloksesta, ovat kaikki paineet huomenna Ässillä. Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan Ässät lähtisi peliään viemään, jos Ilves tekisi avausmaalin. Jaksaisivatko luottaa edelleen fyysisyyteen, vaikka eilinen Tampereen peli osoitti, että se ei välttämättä pelkästään riitä - etenkään mikäli energiavarat eivät ole aivan tapissa.