Ilveksen talous

Pok

Tähtipelaaja
Viestejä
10 160
Saati sitten Pelicans joka viime kaudella oli CHL:ssä, mutta tänä vuonna ei olisi muutenkaan ollut.
 

sentteri

Luottopelaaja
Viestejä
2 196
Sen enempää en ole tuosta lukenut, muuta kuin sen mtv3:n artikkelin, mutta siis ymmärrän asian näin: Liiga ei saanut mitään erikoisavustusta, vaan ilmeisesti noudattaa samoja sääntöjä, kuin esimerkiksi yksilöartistitkin tai vaikka pesäpalloseurat?
 

Seisomisurheilu

Luottopelaaja
Viestejä
2 440
Edelleen olen sitä mieltä, että korona-avustuksen antaminen ammattiurheilulle on tarpeetonta. Eihän jääkiekko ole tervejärkistä liiketoimintaa.

Millä me perustelemme sitten mikä on tarpeellista? Millä perustein esimerkiksi hotellin pitäisi saada tukia mutta urheiluseuran ei?
 

El Reino

Tähtipelaaja
Viestejä
10 289
Erilailla ihmisiä työllistävät ja veroeuroja tuottavat tahot ovat kaikki tarpeellisia. Yhdenkään toiminnan merkitystä ei tulisi väheksyä sen osalta. Turhimpia ovat ne toiminnat, mitkä eivät tuota palveluita tai tulosta yhteiskunnalle mitenkään. Poliittisten järjestöjen ym. tuki on tästä konkreettisin esimerkki.
 

toskala

Luottopelaaja
Viestejä
8 706
Niin, mikä sitten on tervejärkistä liiketoimintaa ja millä perusteella? Maksetaan pelaajille siitä että nämä luistelevat kaukalossa ja yrittävät sohia kepeillä mustaa kumilätkää verkotettuun puolihäkkiin. Onhan se aivan älytöntä, voiko sitä työksi sanoa, miksi siitä pitäisi maksaa`?

Mutta jos joku siitä on valmis maksamaan siitä että pääsee katsomaan sitä kiekon sohimista sinne puolihäkkiin, niin silloin se kannattaa jalostaa tuotteeksi. Koska sen käyttämättä jättäminen olisi sama kuin nähdä tukku satasia jotka joku on pudottanut kaivoon, mutta jättää ne sinne kun niiden ylös onkimisessa on niin paljon vaivaa. Jos loppukuluttajan maksama hinta olisi pelkkä se pelkkä tuotteen markkinan määräämä myyntiarvo, ei jääkiekkoa kannattaisi tukea. Eikä montaa muutakaan asiaa jonka korona on nyt meiltä vienyt, koska pelkkää myyntiarvoa tuijottamalla meidän ei pitäisi valittaa mistään.

Voimme hakea kaupasta, tai jopa nykyään tilata kotiovelle sitä Koffin tai Hartwallin keskikuraa ja laittaa Spotifysta musiikin soimaan ja hiljentää valot, ja silti mietimme että voi kun pääsisi sinne baariin juomaan sen saman oluen. Wolt ja Foodora tuo meille ruokaa kotiovelle ja silti mietimme keväällä että menen kyllä heti ravintolaan kun vain pääsee. Olemme etätyössä ja pystymme tekemään samat työt kuin työpaikalla ja silti meillä on ikävä työkavereita ja kahvihuonekeskusteluja (olettaen että siellä työpaikalla viihtyy). Netflixistä voi pistää elokuvan pyörimään ja himmentää valot mutta silti olemme valmiita maksamaan elokuvalipusta. Lempiartistien keikat voi ostaa videoesityksenä, mutta silti haluaisimme päästä festivaaleille. Miksi, koska tuotteen myyntiarvon päälle tulee lisäarvo.

Nyt me voimme katsoa jääkiekko-ottelut kotisohvalta mutta tekeekö se meidät onnellisiksi? No ei, kun ainakin osa kiekkoväestä tuskailee että voi kun pääsisi halliin katsomaan sen saman pelin. Miksi, koska ostaessamme lipun kiekkopeliin emme osta vain kolmea erää jääkiekkoa: me ostamme yhteisöllisyyttä, mahdollisuuden jatkaa Ilveksen historiaa, mahdollisuuden tavata kavereita, mahdollisuuden huutaa oman joukkueen puolesta, mahdollisuuden jännätä voittaako meidän joukkue tänään, mahdollisuuden huutaa voiton riemua yhdessä ja yhdessä sitten manata tappiota ja luoda uskoa että ensi pelissä sitten, mahdollisuuden kantaa oman seuran värejä jne.

Emme myöskään halua maksaa mistä tahansa jääkiekkopelistä vaan haluamme maksaa juuri Ilveksen pelistä. Kaikki se, mistä maksamme sen itse jääkiekkopelin päälle toteuttaa tätä lisäarvoa. Ja kun tuotteella on lisäarvoa sen saa taitava myyjä puristettua helposti euroiksi. Se lisäarvo saa meidät ostamaan fanitavaraa ja tunnustamaan rakkautemme. Se saa meidät viikonloppuna matkustamaan Poriin, Raumalle tai Jyväskylään ja sillä taataan kuskille rahakas viikonloppukeikka. Siellä sitten ostamme olutta ja nakkisämpylää ja pidämme niiden myyjän leivän syrjässä kiinni. Kun fanikatsomo on täynnä niin kotijoukkue voi kutsua halliin täyden tapahtumamiehityksen. Ja matkalla pysähdytään kahville ja taataan asiakasvirtaa sinne levähdyspaikalle jne. jne. jne.

Jos liigan 15 seurasta joku menee konkurssiin, niin osa siitä lisäarvosta häviää. Urheiluseuran voi perustaa uudestaan, mutta kun seura kerran menee konkurssiin niin ei sitä puutetta ja tyhjiötä jonka se seura on jättänyt paikata sillä että perustetaan uusi seura, koska ei silloin perusteta uutta JYP:a tai Jukureita tai KooKoota eikä faneja voi määrätä siirtämään rakkauttaan seurasta X seuralle Y. Ei toiminut Espoossakaan tämä Bluesin konkurssin jälkeen. Jos seura menee konkurssiin, häviää seura pääsarjatasolta ja siltä seuralta häviää se lisäarvo, ja kun ei ole lisäarvoa, ei ole mitään mistä maksaa. Ja kun ei ole mistä maksaa, ei ole työlle tilausta. Ja kun työlle ei ole tilausta, ei ole työtä. Ja samalla häviää Ilvekseltäkin lisäarvoa, jos ei ole vastustajaa ketä vastaan pelata.

Että jääkiekko Suomen seuratuimpana ammattilaislajina on hyvinkin tukemisen arvoista että se selviää tämän vaikean ajan yli. Koska kyse ei ole siitä paljonko tuotteen tekijöille eli pelaajille pitää maksaa, vaan siitä lisäarvosta minkä jääkiekko tuottaa välillisesti, pelaajille, valmentajille, yrityksille, meille kaikille. Paljon halvemmaksi tulee pistää yhteisestä varoista seurojen tukemseen muutama miljoona nyt, kuin sitten hoitaa niiden jättämää tyhjiötä vuosien ajan.
 

Robert ja Nollakulma

Luottopelaaja
Viestejä
5 651
Edelleen olen sitä mieltä, että korona-avustuksen antaminen ammattiurheilulle on tarpeetonta. Eihän jääkiekko ole tervejärkistä liiketoimintaa. Vaikka siinä pyöritelläänkin miljoonaluokan bisnestä, se on kuitenkin ennen kaikkea kiekkofanien harrastus, jossa urheilullinen menestys on paljon taloudellista tulosta tärkeämpää. Monia päätöksiä tehdään yhä enemmän tunne kuin järki edellä ja pelaajille maksetaan mottipäisiä palkkoja. Yksikään seura ei ole vielä lomauttanut pelaajiaan, vaikka monilla muilla aloilla lomautuksiin on ollut pakko ryhtyä.

Niin tervejärkisyys taitaa olla aina sen katsojan silmissä, ja tämähän ei voi olla valtiontuen peruste. Täytyy myös muistaa, että tällä alalla urheilullinen ja taloudellinen menestys ruokkivat toinen toisiaan, joten isossa kuvassa kummatkin ovat yhtä tärkeitä.

Tunnetta on varmasti enemmän mukana, kuin monessa muussa liiketoiminnassa, mutta kyllä kehitys on kohti järkiperäisempää taloudenpitoa. Näkisin jääkiekon mesenaattien olevan vähenevä luonnonvara jolloin entistä enemmän ratkaisuja joudutaan tekemään talous ja realismi edellä.

Mitä palkkoihin tulee, niin eikö ala itsessään määritä sen palkkatason tarjonnan, maksukyvyn ja laadun mukaan? Näkisin ainoa tapa millä tätä voitaisiin hallita, on ohjaus Liigan puolelta, mutta tämä taitaa sotia myös sinun ajatusmaailmaa vastaan? Niin ja kumpi sitten on parempi ohjata iso osa liikevaihdosta ansiotuloina pelaajille, vai pääomatuloina omistajille? Pelaaja/pelaajat ovat aina myös investointi, mikä välillä onnistuu tai epäonnistuu ja vertailu ei ole mahdollista moneen muuhun työntekijään tai alaan.

Mitä lomautuksiin tulee, niin yleensähän lomautuksen syy on työn määrän vähentyminen ja tätähän ei ole pelaajien osalta tapahtunut?

Toki voidaan ottaa asiaan myös toinen näkökulma, mistä kävimme vähän aikaa sitten @Tarinankertoja kanssa hyvän keskustelun. Moni yllä mainitsemasi pointti toimii vertauksena kulttuuriin ja tässä tapauksessa teatteriin/näyttämötaiteeseen. Yhtä lailla kyseessä ei ole perinteinen liiketoiminta ja päätarkoitus on elämyksien tuottamisessa "teatterifaneille" ja varmasti myös tunne/taide ohjaa päätöksiä etenkin valtion tukemissa teattereissa. Onko Hakametsässä ilon/surun tunteen kokeva henkilö eri arvoisessa asemassa siihen kuka kokee samoja hetkiä esimerkiksi Tampereen Teatterissa?

Eikö moni mainitsemistasi syistä eväisi tuen myös kulttuurilta?
 
Viimeksi muokattu:

Luchs

Guest
Niin, mikä sitten on tervejärkistä liiketoimintaa ja millä perusteella? Maksetaan pelaajille siitä että nämä luistelevat kaukalossa ja yrittävät sohia kepeillä mustaa kumilätkää verkotettuun puolihäkkiin. Onhan se aivan älytöntä, voiko sitä työksi sanoa, miksi siitä pitäisi maksaa`?

Mutta jos joku siitä on valmis maksamaan siitä että pääsee katsomaan sitä kiekon sohimista sinne puolihäkkiin, niin silloin se kannattaa jalostaa tuotteeksi. Koska sen käyttämättä jättäminen olisi sama kuin nähdä tukku satasia jotka joku on pudottanut kaivoon, mutta jättää ne sinne kun niiden ylös onkimisessa on niin paljon vaivaa. Jos loppukuluttajan maksama hinta olisi pelkkä se pelkkä tuotteen markkinan määräämä myyntiarvo, ei jääkiekkoa kannattaisi tukea. Eikä montaa muutakaan asiaa jonka korona on nyt meiltä vienyt, koska pelkkää myyntiarvoa tuijottamalla meidän ei pitäisi valittaa mistään.

Voimme hakea kaupasta, tai jopa nykyään tilata kotiovelle sitä Koffin tai Hartwallin keskikuraa ja laittaa Spotifysta musiikin soimaan ja hiljentää valot, ja silti mietimme että voi kun pääsisi sinne baariin juomaan sen saman oluen. Wolt ja Foodora tuo meille ruokaa kotiovelle ja silti mietimme keväällä että menen kyllä heti ravintolaan kun vain pääsee. Olemme etätyössä ja pystymme tekemään samat työt kuin työpaikalla ja silti meillä on ikävä työkavereita ja kahvihuonekeskusteluja (olettaen että siellä työpaikalla viihtyy). Netflixistä voi pistää elokuvan pyörimään ja himmentää valot mutta silti olemme valmiita maksamaan elokuvalipusta. Lempiartistien keikat voi ostaa videoesityksenä, mutta silti haluaisimme päästä festivaaleille. Miksi, koska tuotteen myyntiarvon päälle tulee lisäarvo.

Nyt me voimme katsoa jääkiekko-ottelut kotisohvalta mutta tekeekö se meidät onnellisiksi? No ei, kun ainakin osa kiekkoväestä tuskailee että voi kun pääsisi halliin katsomaan sen saman pelin. Miksi, koska ostaessamme lipun kiekkopeliin emme osta vain kolmea erää jääkiekkoa: me ostamme yhteisöllisyyttä, mahdollisuuden jatkaa Ilveksen historiaa, mahdollisuuden tavata kavereita, mahdollisuuden huutaa oman joukkueen puolesta, mahdollisuuden jännätä voittaako meidän joukkue tänään, mahdollisuuden huutaa voiton riemua yhdessä ja yhdessä sitten manata tappiota ja luoda uskoa että ensi pelissä sitten, mahdollisuuden kantaa oman seuran värejä jne.

Emme myöskään halua maksaa mistä tahansa jääkiekkopelistä vaan haluamme maksaa juuri Ilveksen pelistä. Kaikki se, mistä maksamme sen itse jääkiekkopelin päälle toteuttaa tätä lisäarvoa. Ja kun tuotteella on lisäarvoa sen saa taitava myyjä puristettua helposti euroiksi. Se lisäarvo saa meidät ostamaan fanitavaraa ja tunnustamaan rakkautemme. Se saa meidät viikonloppuna matkustamaan Poriin, Raumalle tai Jyväskylään ja sillä taataan kuskille rahakas viikonloppukeikka. Siellä sitten ostamme olutta ja nakkisämpylää ja pidämme niiden myyjän leivän syrjässä kiinni. Kun fanikatsomo on täynnä niin kotijoukkue voi kutsua halliin täyden tapahtumamiehityksen. Ja matkalla pysähdytään kahville ja taataan asiakasvirtaa sinne levähdyspaikalle jne. jne. jne.

Jos liigan 15 seurasta joku menee konkurssiin, niin osa siitä lisäarvosta häviää. Urheiluseuran voi perustaa uudestaan, mutta kun seura kerran menee konkurssiin niin ei sitä puutetta ja tyhjiötä jonka se seura on jättänyt paikata sillä että perustetaan uusi seura, koska ei silloin perusteta uutta JYP:a tai Jukureita tai KooKoota eikä faneja voi määrätä siirtämään rakkauttaan seurasta X seuralle Y. Ei toiminut Espoossakaan tämä Bluesin konkurssin jälkeen. Jos seura menee konkurssiin, häviää seura pääsarjatasolta ja siltä seuralta häviää se lisäarvo, ja kun ei ole lisäarvoa, ei ole mitään mistä maksaa. Ja kun ei ole mistä maksaa, ei ole työlle tilausta. Ja kun työlle ei ole tilausta, ei ole työtä. Ja samalla häviää Ilvekseltäkin lisäarvoa, jos ei ole vastustajaa ketä vastaan pelata.

Että jääkiekko Suomen seuratuimpana ammattilaislajina on hyvinkin tukemisen arvoista että se selviää tämän vaikean ajan yli. Koska kyse ei ole siitä paljonko tuotteen tekijöille eli pelaajille pitää maksaa, vaan siitä lisäarvosta minkä jääkiekko tuottaa välillisesti, pelaajille, valmentajille, yrityksille, meille kaikille. Paljon halvemmaksi tulee pistää yhteisestä varoista seurojen tukemseen muutama miljoona nyt, kuin sitten hoitaa niiden jättämää tyhjiötä vuosien ajan.


Tämän kirjoittanut toi LISÄARVOA täle palstalle ja oli jopa ilmaista.
 

vilperi

Luottopelaaja
Viestejä
1 161
Hyvä, että mainoslakanat on saatu katsomoon. Varsinkin, jos niistä saadaan seuralle lisähyötyä kassanpohjalle. Silti pieni kritiikin poikanen, miksi lakanat ovat valkovihreät? Valkoinen teksti toki eroittuu hyvin lakanoista (mainostajille tärkeää), mutta valkoinen ei ole Ilveksen väri.
 

Hank Da Silva

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
341
Lueskelin tuossa juttua korona rajoitusten aiheuttamasta talous kurjimuksesta liigaseuroille. Aika karua luettavaa, osa seuroista voi oikeasti mennä konkurssiin ellei koronatilanne ala helpottamaan pian.

Mietin, että voisiko esim. Share Ilves tai jokin muu taho järjestää kannattajille rahan keräyksen jonka tuotoilla ostettaisiin vaikka paikka mainoslakanalle tyhjästä katsomosta?
 

Jäähykuningas18

Luottopelaaja
Viestejä
4 720
Lueskelin tuossa juttua korona rajoitusten aiheuttamasta talous kurjimuksesta liigaseuroille. Aika karua luettavaa, osa seuroista voi oikeasti mennä konkurssiin ellei koronatilanne ala helpottamaan pian.

Mietin, että voisiko esim. Share Ilves tai jokin muu taho järjestää kannattajille rahan keräyksen jonka tuotoilla ostettaisiin vaikka paikka mainoslakanalle tyhjästä katsomosta?
Keräyksiä on jo lippukampanjoiden muodossa ainakin kaksi. Niitä ostamaan.
 
Ylös