Ilveksen nykytilanne

[HekeK]

Tässä oli siis esimerkit nistä kahdesta seurasta, jotka ovat ainoat, jotka ovat kyenneet mainitsemaasi kymppi millin kerhoon tai sen tuntumaan.

Tarkensin tuon luvun myöhemmin 8-8,5 miljoonaan euroon. Tähän ovat päässeet Kärpät, IFK, Tappara ja JYP. 2010-luvun neljä menestyneintä organisaatiota.

Toinen merkittävä asia on se, että 2,5 vuoden päästä ollaan jo uudessa Areenassa, joten Ilves ei ehdi tässä ajassa kehittyä kestomenestyjäksi.

Onneksi koviin pudotuspelituottoihin ei tarvita kestomenestystä. Pudostuspelit myydään runkosarjamenestyksellä. Liiga on väärällään esimerkkejä organisaatioista, jotka ovat kaikkien yllätykseksi pelanneet pitkän kevään ja tehneet näin kovan taloudellisen tuloksen.

Ilves on julkistanut runkosarjan liikevaihtotavoitteensa. Tämän avulla on helppo pyöritellä urheilullisen menestyksen merkitystä osana toiminnan kehitystä. Areenalla pitäisi liikevaihdon olla sen kymmenisen miljoonaa.

 

[Kunto]

Ilves on julkistanut runkosarjan liikevaihtotavoitteensa. Tämän avulla on helppo pyöritellä urheilullisen menestyksen merkitystä osana toiminnan kehitystä. Areenalla pitäisi liikevaihdon olla sen kymmenisen miljoonaa.

Mielenkiinnosta kysyn, miksi sen pitää olla kymmenisen miljoonaa? Nykyisin seuran kulut ovat siis sen kuusi miljoonaa. Jos ajatellaan, että pelaajabudjettia nostetaan alkuun reilut puoli milliä, niin nouseeko uuteen halliin liittyvät kulut reilut 3 miljoonaa?

Hakametsän vuokra lienee alle 200k€, mutta toki muitakin kuluja tulee (Ottelutapahtuman järjestäminen, mainospaikat, mahdolliset toimitilavuokrat...) lisäksi.

 

[Deleted member 1871]

Erittäin mielenkiintoista ja asiantuntevan oloista pyörittelyä. Mukavaa luettavaa.

 

[HekeK]

Mielenkiinnosta kysyn, miksi sen pitää olla kymmenisen miljoonaa?

En tiedä. En huomannut kysyä. Tuo on se taso, jolla liikevaihdon tulisi saamani tiedon mukaan olla. Luotan tähän näkemykseen.

Keskustelussa ilmeni, että Areenalle siirtymiseen on selvästi paneuduttu ja että etenemismallit alkavat hahmottua. Siltä osin tilanne on mielestäni hyvä.

 

[delorean]

HIFK puolestaan saavuttaa yli yhdeksän millin liikevaihtoja, vaikka se olisi keskikastissa tai jopa sen alla, kuten tälläkin kaudella runkosarjassa. Mestaruuttaan ennen heidän sijoituksensa olivat vaatimattomat (6,7,9 ja 6) ja mestaruuden jälkeen taso putosi nopeasti (6,8,10 ja 7). Mestaruuden he voittivat 8,5 millin liikevaihdolla ja itse asiassa rämmittyään sijat 6,8,10 ja 7 he kasvattivat liikevaihdon yli yhdeksään milliin. Kaudella 2011-12 he ylsivät yli kymppi millin talviklassikon myötä. 2000-luvulla jatkuvasti Liigan kärkipään pelaajabudjeteilla operoiva HIFK on jäänyt sijalle 6 tai huonommin peräti 11 kertaa.

Eli siinä missä Tappara kolmen finaalin myötä hilasi liikevaihdon 7,3 millin tasolle, niin HIFK kulkemalla keskikastissa saavutti yli yhdeksän millin liikevaihtoja. HIFK:n liikevaihtoon vaikuttavat tietenkin ylivoimainen markkina-alue, ainoa liigaseura tuolla alueella ja vahva brändi. Vaikka HIFK on ollut niin usein keskikastissa, niin yleisöä heillä on riittänyt seiskan pintaan ja ylikin. Tällä kaudella Ilves ja HIFK ovat taisteglleet samoista sijoituksista ja silti HIFK:lla tulee olemaan lähes 60000 katsojaa enemmän.

HIFK:hon on kyllä huono verrata näitä talousasioita. Kuten itsekin toteat, seuralla on aivan ainutlaatuinen asema Suomen metropolialueen pääsarjajoukkueena. Myös heidän potentiaalinsa kääriä liikevoittoa ja kasvua jättäisi mielestäni varjoonsa Jokeritkin, jos nämä pelasivat liigassa ja Garden olisi pystyssä. Katsojia tulee siellä heidän uudessa pyhätössä käymään melko varmasti keskimäärin viisinumeroinen luku ensimmäisillä kausilla.

HIFK:n kannattajakunta lienee narreja laajempi, mutta kuten sanoit niin brändi on vahva ja se tekee joukkueesta mielestäni Suomen arvokkaimman jääkiekkoseuran.

Me emme tule Tampereella uudessakaan hallissa koskaan saavuttamaan tuollaista asemaa ja riski esim yleisömäärien taantumaan uuden hallin 1.-2. vuosien jälkeen saattaa olla suurempi Tampereella kuin Helsingissä, mutta Ilveksen vahvuudet ja kyvyt haastaa pk-seutu (ja miksei myös kaikki muutkin) ovat tehokkaassa juniorimyllyssä, stabiilissa taloudenpidosssa ja tasaisessa menestymisessä (välierissä/mitaleilla 2-3 kauden välein). Nämä kun on hanskassa 5v päästä, niin liikevaihto pyörinee siellä 10m€n nurkilla ja voidaan kutsua itseämme aidosti suurseuraksi. Tämä siis myös jos hallivuokra ja muut kulut Areenassa eivät syö tuottoja liiaksi.

 

[Robert ja Nollakulma]

Mielenkiinnosta kysyn, miksi sen pitää olla kymmenisen miljoonaa? Nykyisin seuran kulut ovat siis sen kuusi miljoonaa. Jos ajatellaan, että pelaajabudjettia nostetaan alkuun reilut puoli milliä, niin nouseeko uuteen halliin liittyvät kulut reilut 3 miljoonaa?

Hakametsän vuokra lienee alle 200k€, mutta toki muitakin kuluja tulee (Ottelutapahtuman järjestäminen, mainospaikat, mahdolliset toimitilavuokrat...) lisäksi.

Näkisin tuon Heikin mainitseman kymmenen miljoonaa hyvin realistisena työlukuna, jos lähtökohtana on noin kolmen miljoonan pelaajabudjetti. Mitä Areenaan kustannuksiin tulee, niin kaikkihan on kiinni siitä millaisen paperin Jalo & Leinonen allekirjoittivat, mutta tuskin yhden kauden kokonaiskustannuksissa kovinkaan paljoa alle viiden miljoonan päästään.

Toki voi olla myös mahdollista, että Ilveksen ja Tapparan veloitus on sidottu myytyjen lippujen määrään eikä kiinteään kustannukseen. Eli käytännössä Ilves ja Tappara toimivat Areenalla ns "Esiintyvinä artisteina". Tämä malli kumoaisi alun huuman pikavoitot, mutta pitkässä juoksussa olisi seuroille turvallisempi vaihtoehto.

 

[S_Kuusisto]

Toki voi olla myös mahdollista, että Ilveksen ja Tapparan veloitus on sidottu myytyjen lippujen määrään eikä kiinteään kustannukseen. Eli käytännössä Ilves ja Tappara toimivat Areenalla ns "Esiintyvinä artisteina". Tämä malli kumoaisi alun huuman pikavoitot, mutta pitkässä juoksussa on seuroille se turvallisempi vaihtoehto.

Näin maallikon näkökulmasta tällainen vaihtoehto vaikuttaisi seurojen kannalta erittäin hyvältä. Toki tässä voi olla se ongelma, että halliyhtiön on lyhennettävä velkaa sovitusti myös siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että molemmat seurat jäävät pudotuspelien ulkopuolelle.

Palatakseni Ilveksen liikevaihdosta käytävään keskusteluun: minulla ei kompetenssi riitä arvioimaan, mikä on riittävä liikevaihto areenaan siirryttäessä. Oletan kuitenkin, että Ilveksen viestimässä strategiassa esitetyt luvut pohjaavat siihen tavoitteeseen, että uudessa areenassa oltaisiin kilpailukykyisiä. Siksi pidän tärkeämpänä sitä, että liikevaihtotavoite (ja positiivinen taloudellinen tulos) saavutetaan, kuin sitä, päästäänkö urheilulliseen tavoitteeseen. Menestyksellä toki on suuri vaikutus myös taloudelliseen tulokseen, joten kovin kauas urheilullisista tavoitteista ei sovi jäädä.

Jos tällä kaudella saavutetaan 6 miljoonan vertailukelpoinen runkosarjaliikevaihto ja kuusinumeroinen positiivinen tulos, olen tyytyväinen vaikka urheilullinen tavoite (6. sija) jäisi saavuttamatta. Jos ensi kaudella päästään 6.6 miljoonaan ja viivan alle jää taas plussaa, olen tyytyväinen vaikka välieräpaikka jäisi saavuttamatta. Toki voi hyvin olla, että ensi kauden liikevaihtotavoite käy liian vaikeaksi saavuttaa jos tänä vuonna ei puolivälierissä pelata. Sääleistä olisi siis mentävä jatkoon, jos niihin joudutaan.

 

[Robert ja Nollakulma]

Näin maallikon näkökulmasta tällainen vaihtoehto vaikuttaisi seurojen kannalta erittäin hyvältä. Toki tässä voi olla se ongelma, että halliyhtiön on lyhennettävä velkaa sovitusti myös siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että molemmat seurat jäävät pudotuspelien ulkopuolelle.

Ainakin julkistetut Areenan toimintaympäristöä koskevat päätökset kielivät siitä ettei Ilveksellä, ja Tapparalla ole kovinkaan isoa päätösvaltaa Areenan asioista. Tätä vasten näkisin loogisenakin heidän olevan mukana vain artistisopimuksella.

 

[jalkakynä]

Liikevaihdon ja pelaajabudjetin suhdetta voi laskea yhdellä kaavalla. Juupe aikoinaan puhui, että jokaisesta sisään tulevasta eurosta voidaan 0,3€ käyttää pelaajabudjettiin.

Eli mikäli halutaan nousta vakituisesti kärkikahinoihin täytyy pelaajabudjetti nostaa kolmeen miljoonaan. Tällöin Juupen matematiikalla noin 10 miljoonan euron liikevaihto riittää.

 

[S_Kuusisto]

Ainakin julkistetut Areenan toimintaympäristöä koskevat päätökset kielivät siitä ettei Ilveksellä, ja Tapparalla ole kovinkaan isoa päätösvaltaa Areenan asioista. Tätä vasten näkisin loogisenakin heidän olevan mukana vain artistisopimuksella.

Pointtini olikin, että halliyhtiön näkökulmasta kiinteät vuokratulot liigaseuroilta saattavat olla elinehto lainanmaksuaikataulussa pysymiseksi. Eli että halliyhtiöllä ei ehkä olisi varaa ottaa sitä riskiä, että seuroilta saatavat tulot ovatkin jonain vuonna selvästi budjetoitua pienemmät.

 

[Keltavihreä]

Ainakin julkistetut Areenan toimintaympäristöä koskevat päätökset kielivät siitä ettei Ilveksellä, ja Tapparalla ole kovinkaan isoa päätösvaltaa Areenan asioista. Tätä vasten näkisin loogisenakin heidän olevan mukana vain artistisopimuksella.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että minkälaisia päätöksiä tarkotat lainaamassani tekstissäsi?

 

[Robert ja Nollakulma]

Pointtini olikin, että halliyhtiön näkökulmasta kiinteät vuokratulot liigaseuroilta saattavat olla elinehto lainanmaksuaikataulussa pysymiseksi. Eli että halliyhtiöllä ei ehkä olisi varaa ottaa sitä riskiä, että seuroilta saatavat tulot ovatkin jonain vuonna selvästi budjetoitua pienemmät.

Halliyhtiön kannalta tämä malli sisältäisi mainitsemasi riskin, mutta Areenalla on toki muutakin toimintaa kuin jääkiekko. Isoin kysymys onkin juuri siinä millä mallilla uusi Areena tulee olemaan kannattava kaikkien osapuolten kannalta?

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että minkälaisia päätöksiä tarkotat lainaamassani tekstissäsi?

Olettaen että nämä sitovat myös Ilvestä ja Tapparaa:

- Ravintolatoiminnan ulkoistaminen Restamaxille.
- Lipunmyynti Lippupisteelle.
- Hartwall panimokumppaniksi.

 

[Brooks]

Jotakin Kansiareenalla toimimisen edellyttämistä kustannuksista kertonee se, että aiemmin laskettiin jääkiekkoseurojen vaativan 8000 katsojan ottelukeskiarvoa, tietenkin korotetuin lipunhinnoin. Mikko Leinonen tosin kiiruhti tuolloin kertomaan, etteivät seurat voi siirtyä uudelle areenalle liian huonoin ehdoin.

Toivottavasti Ilves ja Tappara ovat kyenneet neuvotteluissa vedättämään Tampereen kaupunkia oikein kunnolla, samaan tapaan kuin SRV teki. Kaupunkihan oli hankkeen kanssa niin pahassa paniikissa, että SRV sai tornitalojen tontit käytännössä ilmaiseksi: se maksoi neliöstä vain sadasosan siitä, jonka joutui maksamaan Ranta-Tampellassa.

Tämä ei tietenkään ole vain Tampereen ongelma, vaan siinä paljastui laajemminkin näiden uusien suunniteltujen elämysareenoiden erityispiirre. Kuten tiedetään, nyt käynnissä tai suunnitteilla olevat hankkeet poikkeavat sijainniltaan, palvelurakenteeltaan ja myös mittakaavaltaan 1990-luvun monitoimiareenoista. Näitä uusia areenoita suunnitellaan ydinkeskustoihin, parhaille tonteille. Vaikka hankkeiden taustalta löytyy aina jääkiekkoseurojen ihmisiä ja intressejä, myydään ideaa aivan muilla argumenteilla kuin jäähallihankkeena. Puhutaan elämyskeskuksista, joissa urheilun ja viihteen lisäksi saman katon alta luvataan löytyvän sujuvan arjen vaatimat muut elämykset ja palvelut, kuten kauppoja, ravintoloita, harrastusmahdollisuuksia ja asuntoja. Elämyskeskukset on tarkoitus rahoittaa osaksi tai jopa kokonaan niin, ettei kaupungilta odoteta lainkaan osallistumista kustannuksiin. Jos tiukan taloustilanteen kaupungeille tarjotaan uutta vetovoimatekijää asemakaavaa muuttamalla, houkutus on tietenkin iso. Yleensä näillä hankkeilla saadaan yhteiskunnan ja yritysten varat hyvin sekoitettua rakennusvaiheessa. Tampereen kaupunki on Kansiareenassa mukana 40 % osuudella: se maksaa hallin rakentamisesta 26 ja kansien rakentamisesta 34 miljoonaa.

Tampereen kaupunki osallistuu siis infrastruktuurin ja Kansiareenan rakentamiseen, mutta tuloja ei taida kovinkaan paljon tulla noiden epäedullisten tonttikauppojen vuoksi; vuokrista ja kiinteistöveroista ehkä, mutta saattaa olla, että nekin käytetään halliyhtiölle annettavaan toimintatukeen. Elämyskeskukset tuovat kaupungeille tuloja lähinnä vain välillisesti, ja esimerkiksi niiden työllisyysvaikutukset on kaikesta päätellen laskettu aika optimistisesti.

Näihin elämyskeskuksiin sisältyy siis se riski, että jos hankkeelle tulee taloudellisia vaikeuksia, niin kaupungille jää maksajan rooli, vaikka hanke periaatteessa on rakennettu yksityisellä rahalla. Kaiken lisäksi rakennusoikeuden luovuttaminen pilkkahintaan lietsoo rakennuskuplaa, joka muutenkin odottaa puhkeamistaan.

Herää kysymys, miten Ilvekselle ja Tapparalle käy, jos Kansiareenaa pyörittävät yhtiöt ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin tai jos yksityiset - ennen kaikkea grynderipohjalla toimiva SRV - myyvät osuutensa jollekin kiinteistösijoitusyhtiölle.

Tamhockey valmistautuu toimintaympäristön muutokseen sillä, että merkonomi- ja kiekkopohjalta ponnistavan Mikko Leinosen pitäisi siirtyä tämän vuoden loppuun mennessä sivuun ja vetovastuun saavat erilaisen taustan omaavat henkilöt.

 

[Robert ja Nollakulma]

Näihin elämyskeskuksiin sisältyy siis se riski, että jos hankkeelle tulee taloudellisia vaikeuksia, niin kaupungille jää maksajan rooli, vaikka hanke periaatteessa on rakennettu yksityisellä rahalla. Kaiken lisäksi rakennusoikeuden luovuttaminen pilkkahintaan lietsoo rakennuskuplaa, joka muutenkin odottaa puhkeamistaan.

Herää kysymys, miten Ilvekselle ja Tapparalle käy, jos Kansiareenaa pyörittävät yhtiöt ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin tai jos yksityiset - ennen kaikkea grynderipohjalla toimiva SRV - myyvät osuutensa jollekin kiinteistösijoitusyhtiölle.

Näkisin kysymykseen vastauksen löytyvän ensimmäisestä lauseesta. Jos käy huonosti toimintaedellytykset tavalla tai toisella on luotava Areenan käyttäjille, koska joka tapauksessa kallein vaihtoehto on sen pitäminen tyhjillään. Tarkoittaen että loppupeleissä maksaja löytyy peilistä.

 

[Brooks]

Näkisin kysymykseen vastauksen löytyvän ensimmäisestä lauseesta. Jos käy huonosti toimintaedellytykset tavalla tai toisella on luotava Areenan käyttäjille, koska joka tapauksessa kallein vaihtoehto on sen pitäminen tyhjillään. Tarkoittaen että loppupeleissä maksaja löytyy peilistä.

Mikä puolestaan saattaisi tarkoittaa maksujen nousua.

Kaiken kaikkiaan näiden elämyskeskusten yllä leijuu vielä iso kysymysmerkki, koska kyseessä on täkäläisittäin uusi konsepti, niitä suunnitellaan tilanteessa, jossa rakentaminen käy ylikierroksilla (mikä puolestaan on aiemmin yleensä edeltänyt rakennuskuplan puhkeamista) ja niiden takapiruna on tyylipuhdas grynderitoiminta (jossa rakennusliike saa lyhytnäköisen hyödyn ja riskit jäävät muille.)

 

[Tarinankertoja]

Eli että halliyhtiöllä ei ehkä olisi varaa ottaa sitä riskiä, että seuroilta saatavat tulot ovatkin jonain vuonna selvästi budjetoitua pienemmät.

Toki näinKin, mutta edelleen unohdetaan, että monitoimiareenan tarkoitus on tarjota ohjelmaa joka ilta 365p vuodessa. No tosiasiassa hieman vajaa 300, mutta kiekko-ottelut ovat siis noin kolmannes illoista ( 60-70 pl eka MMkisavuosi). Ei sen merkittävämpi.. tai vähemmän merkittävä. Molmmat joukkueet kuitenkin halliin tarvittiin, joten Honkalehdön hölötykset Hakametsään jämisestä aiheuttivat sen, että yksk jää poistuu Tampereelta. Junnut kiittää...

Enivei, vaikka kiekon 70 iltaa on merkittävä, se ei ole merkitsevä lainalyhennyksille.

 

[Brooks]

Molmmat joukkueet kuitenkin halliin tarvittiin, joten Honkalehdön hölötykset Hakametsään jämisestä aiheuttivat sen, että yksk jää poistuu Tampereelta. Junnut kiittää...

Pidän melko todennäköisenä, että Hakametsä säilyy jäähallikäytössä.

 

[S_Kuusisto]

Toki näinKin, mutta edelleen unohdetaan, että monitoimiareenan tarkoitus on tarjota ohjelmaa joka ilta 365p vuodessa. No tosiasiassa hieman vajaa 300, mutta kiekko-ottelut ovat siis noin kolmannes illoista ( 60-70 pl eka MMkisavuosi). Ei sen merkittävämpi.. tai vähemmän merkittävä. Molmmat joukkueet kuitenkin halliin tarvittiin, joten Honkalehdön hölötykset Hakametsään jämisestä aiheuttivat sen, että yksk jää poistuu Tampereelta. Junnut kiittää...

Enivei, vaikka kiekon 70 iltaa on merkittävä, se ei ole merkitsevä lainalyhennyksille.

En ole tätä unohtanut, vaan pointti on että kiekkojoukkueiden maksama vuokra saattaa olla ainoa eurolleen tiedossa oleva tuloerä. Muut tulot riippuvat myynnistä. Siksi pidän mahdollisena, että halliyhtiö ei halua lisää epävarmuutta tuloihin sitomalla liigaseurojen osuuden näiden yleisömääriin. Puhdasta arvailua toki, mulla ei mitään tietoa sopimuksista tai laskelmista ole.

 

[Tarinankertoja]

Pidän melko todennäköisenä, että Hakametsä säilyy jäähallikäytössä.

Tämä on poliittisesti erittäin vaikeaa, koska se jään poistaminen leivottiin ponneksi AreenaKansi hankeen päätökseen. Tuossa sopparissa on monia neuvoteltuja kompromissejä, joten ne tahot jotka jäänpoiston tonne saivat, tulevat taatusti siitä kiinni pitään. Se että nää sen sinne sai, oli sitten juuri tuon typerän vihjailu ja uhkailun syytä, mitä Honkkis harjotti, ja josta Kale otti nokkiinsa.

Järkeväähän, ja kaupungille edullusinta, olisi jään pitäminen HakaI:sä, mutta kun tossa on niitä kuulusia poliittisia intohimoja, kun kerrankin "kendomiehille" saatiin pistettyä "luu kurkkuun".

No HakaI:n kohtaloon vaikuttaa viä toki myös museovirasto, joka ei katsone hyvällä sisätilan jakamista kerroksiin... Aika näyttää..

 

[Alfred Lammas]

Vaikka olenkin maalaismoukka, kannan silti yhteiskunnallisesta näkökulmasta huolta Tampereen kaupungin kohtalosta. Vaikka voidaan ajatella, että kaupunki saisi tuottoja välillisesti verotuloina ja erilaisina aineettomina kerrannaisina, olen sitä mieltä, että kaupungin pitää saada merkittävää, välitöntä tuottoa osuudestaan.

Sensijaan ei voida ajatella, että vain hoiva-alan suuryritykset nyhtäisivät valtavia summia ala-arvoisista palveluistaan. Kyllä kaupungin tulee ottaa kylmästi osansa reiluina tuottovaatimuksina jääkiekkoinfran tarjoajana.

Jääkiekkoilua on jo vuosikaudet operoitu sisätiloissa pohjoisesta sijainnistamme huolimatta. Tästä on jääkiekkoseurojen ja meidän kiekkoilua seuravana yleisönä oltava valmiit uhraamaan suuria summia. Valmistautukaamme vakain mielin maksamaan merkittävästi korkeampia lippuhintoja.