Timo Koskelalle kenkää!

Kyllä Kuntolla on vahvasti sellainen tarkoitus pyhittää keinot mentaliteetti. Samalla ajattelulla Rautakorven koronajäistä voisi todeta, ja jos voitetaan mestaruus ja plussaa tulee taloudesta niin ei kai siellä mitään ongelmaa missään ole.

Miksi et uskalla kirjoittaa, ketkä tuon vuokrattavan talon omistaa?

Minun olisi paljon helpompi kirjoittaa mikäli kertoisit talon omistajien nimet tai ainakin omistajien määrän ja sen ovatko Jalo ja Koskela molemmat mukana?

Vai onko vastauksesi, että et sinä itse asiassa edes tiedä?
 
Mä toivon isosti, että uusi toimitusjohtaja laittaa pisteen näille tällaisille rekryille ja nepotismille yleensäkin. Eihän kautta koko ketjun voi keneltäkään vaatia ammattimaisuutta noissa asioissa, jos johdossa on tuollaista pojat suomalaisella klubilla meininkiä.

Vahva veikkaukseni on, että suomalaiset kiekkoseurat eivät lähivuosinakaan nouse sellaisiksi, että parhaat työntekijät sinne hakeutuisivat. Valtaosa hakijoista tulee joko seuran lähistöltä, lajia harrastaneista tai yhteistyökumppaneiden riveistä. Näissä tapauksissa väkisinkin tunnetaan hakijat.

Me luonnollisesti toivoisimme, että saisimme parhaat hakijat Suomesta. Mutta kovimmat hakevat paljon haastavampiin tehtäviin, kansainvälisyyttä pitää olla, optiota, listautumisia jne. Tuskin sinäkään koulutetuille lapsillesi ehdottaisit, että lätkäbisnekseen kannattaa hakeutua?
 
Edelleen se oleellisempi kysymys on, että kun täällä useissa viesteissä vilahtaa Malaga sitä ja tätä, niin mitä siellä Malagassa on, joka heikentää Ilveksen toimintaa? Luonnollisesti ymmärrän, että mikäli johdolla on yhteisasunto tai yhteisbisneksiä siellä, niin sillä voi olla suurikin vaikutus esimies-alainen väliseen objektiiviseen tarkasteluun.

Tässä vielä tuo oma keväinen näkemyksesi Risto Jalon ja Koskelan yhteisomistuksesta.

Ja tuossa alapuolella tosiaan nuo nimetkin.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi et uskalla kirjoittaa, ketkä tuon vuokrattavan talon omistaa?

Minun olisi paljon helpompi kirjoittaa mikäli kertoisit talon omistajien nimet tai ainakin omistajien määrän ja sen ovatko Jalo ja Koskela molemmat mukana?

Vai onko vastauksesi, että et sinä itse asiassa edes tiedä?

Nämä myös puitiin keväällä samat asiat.

Koskelan ja Jalon lisäksi omistajana kaiketi kolmas yrittäjä. Siinä keskustelussa silloin ei ollut olennaista kuka se kolmas omistaja on.

Sen verran luotettavia nimimerkkejä keskustelussa oli mukana, että olen aivan varma, että tämä kytkös olisi torpattu, jos se ei paikkaansa pitäisi. Mielestäni sinun kannattaisi kysyä asiaa Jalolta, jos se on tässä olennaista.
 
Vahva veikkaukseni on, että suomalaiset kiekkoseurat eivät lähivuosinakaan nouse sellaisiksi, että parhaat työntekijät sinne hakeutuisivat. Valtaosa hakijoista tulee joko seuran lähistöltä, lajia harrastaneista tai yhteistyökumppaneiden riveistä. Näissä tapauksissa väkisinkin tunnetaan hakijat.

Me luonnollisesti toivoisimme, että saisimme parhaat hakijat Suomesta. Mutta kovimmat hakevat paljon haastavampiin tehtäviin, kansainvälisyyttä pitää olla, optiota, listautumisia jne. Tuskin sinäkään koulutetuille lapsillesi ehdottaisit, että lätkäbisnekseen kannattaa hakeutua?

Jos otetaan ensin kiinni vaikka siihen nepotismiin.

Tuollaisiin myyntipesteihin mihin toimarien tytöt on "rekrytty". Niihin tulee tällaisen maailman aikana varmasti sata hakemusta, jos rekryä ei ole toteutettu millään yhden päivän varoitusjalla ja speksattu juuri heidän luonteenpiirteisiin. Varmasti ovat hyviä tyyppejä ja osaavia ei siinä mitään, mutta on ihan turha sanoa, että tällä tavalla rekryt tehtynä saadaan parhaita riveihin. Sukulaisia ja tuttuja kylläkin.

Olet kokoajan tuonut esiin Jalon vankkaa talousosaamista, mutta viimeiset viisi kautta Jalon käyrä oli vakavasti laskeva siinäkin ja päättyi kahteen tappiokauteen joista viimeinen koko Ilveshistoria suurin.
 
Tässä en itse näe mitään erityisempää riskiä tai kummastelua. Kautta aikain on firmojen sisällä ollut ihmisillä jotain yhteisiä bisneksiä. Kunhan nämä eivät liity itse firman toimintaan, niin mikäs siinä.

Onhan monin paikoin isoissakin firmoissa esim. hallituksen puheenjohtaja esimiehenä toimitusjohtaja-pojalleen (esim. Insta).
 
Tässä en itse näe mitään erityisempää riskiä tai kummastelua. Kautta aikain on firmojen sisällä ollut ihmisillä jotain yhteisiä bisneksiä. Kunhan nämä eivät liity itse firman toimintaan, niin mikäs siinä.

Näin valitettavasti menneinä vuosina oli. Nyt sitä ei kyllä millään lailla enää hyvänä asiana pidetä. Menneinä vuosina oli paljon myös hiljaisia hyväksyntöjä moniin asioihin mitkä jälkeen päin ajateltuna olivat täysin naurettavina.
AI-yhteenveto

Johtajan ja alaisen välisessä suhteessa on aina kyse herkästä tasapainosta, mutta tilanne muuttuu huomattavasti monimutkaisemmaksi, jos heillä on yhteisiä bisneksiä tai yritystoimintaa varsinaisen työsuhteensa ulkopuolella.
Tällainen kaksoisrooli luo merkittäviä haasteita, joita on arvioitava niin oikeudellisesta, eettisestä kuin käytännön näkökulmasta.


Johtamisen ja työyhteisön haasteet

• Esteellisyys ja suosinta: Johtajan on vaikea arvioida alaisensa suoritusta, palkkausta tai yylennyksiä objektiivisesti, jos he ovat liikekumppaneita. Tämä synnyttää helposti (vähintäänkin mielikuvan) suosinnasta.
• Työyhteisön luottamus: Muut tiimin jäsenet huomaavat erikoissuhteen nopeasti. Se voi heikentää luottamusta johtajaan, synnyttää kateutta ja myrkyttää työilmapiirin.
• Roolien sekoittuminen: Päivätyössä vallitsee hierarkia (johtaja ja alainen), mutta omassa yrityksessä he voivat olla tasavertaisia yhtiökumppaneita tai roolit voivat olla jopa päinvastoin. Roolien vaihtaminen lennosta on henkisesti raskaata ja altistaa konflikteille.
 
Onhan monin paikoin isoissakin firmoissa esim. hallituksen puheenjohtaja esimiehenä toimitusjohtaja-pojalleen (esim. Insta).

Aniharvoin enää muualla kuin perheyrityksissä joissa sukupolvenvaihdos tekee sen niinkuin Instankin tapauksessa. Eipä sitä missään enää työyhteisössä hyvällä katsota.

Tänä päivänä alkaa isommissa yrityksissä olla eettinen ohjeistus jne. jotka tarkentuneet ja parantuneet kokoajan ja se tekee tästä kokoajan vaikeampaa.

Unelmatilanne olla YT-neuvoitteluissa vierekkäin toimarin jälkikasvun ja miehen kanssa jolla yhteisiä liiketoimia toimitusjohtajan kanssa.
 
Tässä en itse näe mitään erityisempää riskiä tai kummastelua. Kautta aikain on firmojen sisällä ollut ihmisillä jotain yhteisiä bisneksiä. Kunhan nämä eivät liity itse firman toimintaan, niin mikäs siinä.

Onhan monin paikoin isoissakin firmoissa esim. hallituksen puheenjohtaja esimiehenä toimitusjohtaja-pojalleen (esim. Insta).
Mut umpimouho hei.
 
Aniharvoin enää muualla kuin perheyrityksissä joissa sukupolvenvaihdos tekee sen niinkuin Instankin tapauksessa. Eipä sitä missään enää työyhteisössä hyvällä katsota.

Tänä päivänä alkaa isommissa yrityksissä olla eettinen ohjeistus jne. jotka tarkentuneet ja parantuneet kokoajan ja se tekee tästä kokoajan vaikeampaa.

Unelmatilanne olla YT-neuvoitteluissa vierekkäin toimarin jälkikasvun ja miehen kanssa jolla yhteisiä liiketoimia toimitusjohtajan kanssa.

Pörssiyritykset ovat oma lukunsa.

Itse olen ollut ystäväni firmassa hallituksen puheenjohtajana, koska tämä halusi siihen jonkun, joka ei kuseta liittoutumalla toimitusjohtajaa (pääomistajaa ja firman perustajaa) vastaan jonkun hallituksen jäsenen kanssa. Tästä oli hänellä aiemmin karvaita kokemuksia.

Jos tästä kiinteistöyhtiön kuviosta olisi jollain ajatusta epäeettisyydestä, niin osakkaiden asiahan tuo olisi. Varmaankin hallitus olisi sen nostanut esiin, jos asiassa nähdään ongelma.
 
Itse olen ollut ystäväni firmassa hallituksen puheenjohtajana, koska tämä halusi siihen jonkun, joka ei kuseta liittoutumalla toimitusjohtajaa (pääomistajaa ja firman perustajaa) vastaan jonkun hallituksen jäsenen kanssa. Tästä oli hänellä aiemmin karvaita kokemuksia.

Jalo ei ole Ilveksen perustaja ja haastaminen hallituksesta ja kentältä on ihan tervettä ja toiminta kehittyy. Tämähän se syy melkein aina on, jos haluaa vallan kahvassa pysyä, mutta se taas ei ole Ilveksen tyylisen kokonaisuuden etu. Tästähän nimenomaan tuolla boikotointiketjussa ja johtoketjussa Jaloa arvosteltiin, että on ympäröinyt sekä kentällä että hallituksessa itsensä ystävillään ja sitä terveen organisaation haastamista hallituksesta eikä kentältä tule ja toiminta ei kehity. Tämä on se syy miksi nämä hyväveliverkostot, nepotismi ja kaverirekryt eivät ole pitkässä juoksussa Ilveksen (eikä minkään organisaation) etu vaan nimenomaan sen johtajan oma etu joka tällaista kulttuuria organisaatioon ajaa.
 
Sinänsähän Jalon kohdalla yhteisbisnes ei lopulta noussut suureksi ongelmaksi, koska Koskela kuitenkin on suoriutunut tehtävässään varsin hyvin. Suurimpana virheenä on ollut tuo ilvesläisyyden halveksuminen pelaajarekryissä, joka mitä ilmeisimmin on vaikuttanut tuotteen kiinnostavuuten maksavan yleisön silmissä huomattavasti enemmän, kuin mitä seurajohto arveli. Tämä tuskin on Koskelan valinta yksinomaan, vaan mitä ilmeisimmin seurajohdon yhteinen näkemys.
 
Sinänsähän Jalon kohdalla yhteisbisnes ei lopulta noussut suureksi ongelmaksi, koska Koskela kuitenkin on suoriutunut tehtävässään varsin hyvin. Suurimpana virheenä on ollut tuo ilvesläisyyden halveksuminen pelaajarekryissä, joka mitä ilmeisimmin on vaikuttanut tuotteen kiinnostavuuten maksavan yleisön silmissä huomattavasti enemmän, kuin mitä seurajohto arveli. Tämä tuskin on Koskelan valinta yksinomaan, vaan mitä ilmeisimmin seurajohdon yhteinen näkemys.

Halveksuminen on ehkä väärä termi. Oikeammin kyse on siitä, että paljonko "ilvesläisyydestä" (mitä se kullekin sitten onkaan) pitää maksaa ekstraa omaan (siis seuran) palkanmaksukykyyn nähden. Ei Ilves ole kenenkään hyvän pelaajan kohdalla laskenut mitään negatiivista arvoa sille, että tällä on Ilves-historiaa.

Hypoteettisena esimerkkinä: maksetaanko joskus vuosikymmen sitten Illveksen junnuissa pelanneelle Julius Mattilalle 250 k€ kaudesta, jos tarjolla on Lukas Jasek 50 k€ edullisemmalla hinnalla. Paljonko siis ollaan valmiita ottamaan taloudellista riskiä lähtemällä huutokauppaan pelaajasta vain Ilves-taustan takia? Tästä on varmasti jokaisella oma näkemyksensä ja mikään niistä ei ole väärä.
 
Halveksuminen on terminä toki kärjistys, mutta selvää lienee, että ihan joka ikinen Ilves-kasvatti ei ole voinut saada sitä mottipäistä tarjousta muualta juuri silloin, kun Ilves olisi ollut hyvin kiinnostunut ko. pelaajan palveluksista. Jokin tendenssi tässä ilmiselvästi takana on, joka johtaa siihen, että omat kasvatit tulevat takaisin korkeintaan silloin, kun parasta ennen -päiväys on jo tukevasti takanapäin.
 
Halveksuminen on terminä toki kärjistys, mutta selvää lienee, että ihan joka ikinen Ilves-kasvatti ei ole voinut saada sitä mottipäistä tarjousta muualta juuri silloin, kun Ilves olisi ollut hyvin kiinnostunut ko. pelaajan palveluksista. Jokin tendenssi tässä ilmiselvästi takana on, joka johtaa siihen, että omat kasvatit tulevat takaisin korkeintaan silloin, kun parasta ennen -päiväys on jo tukevasti takanapäin.

Tendenssiin vaikuttaa luonnollisesti maksukyky niin Euroopan kuin kotimaan laajuisesti. SHL:n ja NLA:n kanssa ei kyetä mitenkään kisaamaan. Suomeen päätyy usein primeiässä vain niitä, joille ei enää näistä sarjoista tarjota sopimuksia. Mihin muuhun seuraan palataan silloin, kun ollaan vielä kaukana parasta ennen -päiväyksestä (ellei taustalla ole jotain loukkaantumista tai muuta syytä)?

Näissä monesti unohtuvat ne Ilves-kasvatit, jotka eivät täällä onnistuneetkaan. Lehtivuori on hyvä esimerkki. Häneen ei osoitettu kiinnostusta ja ura loppuikin lyhyeen. Lisäksi on nimiä Antonen, Lepaus, Nalli ym., joille pienempi seura tai alempi sarjataso on ollut oikeampi. Sama kuin Tapparassa Luoto, Nieminen ja kumppanit.

Harvassa ovat siis ne Ilves-taustaiset paluumuuttajat, joiden paluu SM-liigaan olisi ollut jotain valtaisaa triumfia tai joista olisi menetetty jotain suurta. Jokipakka käväisi täällä ja jätti monelle paskan maun suuhun, mutta on nyt onnistunut Tapparassa. Mattilat ovat olleet "ihan ok", mutteivät kuitenkaan mitään suuruuksia. Ikosella on hankalaa Turussa.

Tämäkin on siis osin tällaisten palstojen tai median klikkiotsikoiden muodostamaa mielikuvaa tilanteesta. Keitä on nyt oikeasti "syrjitty", "halveksittu" tai mitä tahansa muuta? Olisin itsekin sivuuttanut Mattilat noilla hintalapuilla (ja Juliushan oli jo aiemmin pariin otteeseen kääntänyt selän Ilveksen tarjoukselle). Jokipakan olisin ottanut kakkosparin pakin hinnalla, kun oli jo Johansson ja JJ:n edellinen visiitti jäi heikoksi, mutta siinäkin taidettiin olla jo hinnassa yli maksukyvyn. Ikosen palkka parin vuoden historiaan nähden karkasi aivan älyttömäksi. Muut ovatkin olleet sitten saavuttamattomissa.
 
Viimeksi muokattu:
Erittäin monissa firmoissa hankitaan työntekijöitä ns. suhteilla. Itsekin tein tätä omassa firmassa muutaman kerran. Oman tutun palkaamisessa tiesit mitä sait ja ainakin asennepuoli oli aina kohdallaan. Oli paljon turvallisempi ratkaisu, kun joku täysin vieras. Myös oma vaatimustaso tutulleni oli kovempi kuin muille työntekijöille. Toki, jos tiesin, että tuttuni ei tule olemaan hyvä työssä en palkannut. Myös kokeneiden ja pätevien työntekijöiden suosituksista olen palkannut joskus. Toki tässä on kunnon ristikuulustelu ensin ja harvoin suosittelevat jotain huonoa työntekijää, kun se sitten on omana riesana ja joudut tekemään kahden henkilön työt.

Piirit on myös pienet jääkiekossa. Jalolla ja Koskelalla varmasti on erittäin paljon tuttuja/kavereita jääkiekkopiireissä. On melkein mahdoton palkata suomalaista, jos ei saa olla tuttu/kaveri. Jalon tyttärensä palkaaminen ei ole minkäänlainen ongelma. En ikinä usko tätä tapahtuneen, jos Jalo olisi sitä mieltä, että tyttärensä ei ole pätevä työssä. Myös Jalon tytär varmasti tekee työt niin hyvin kuin mahdollista, kun tietää olevansa erikoistarkailussa muiden työntekijöiden osalta.

Tuota talobisnestä en pidä kovin suurena ongelmana. Siinä on kaksi muutakin henkilöä ja kellekään tämä ei ole pääelinkeino vaan pieni lisätulo pienellä vaivalla. Ongelmia ei tule, vaikka Tillu ja Jalo riitaantuisivat. Talobisnes pyörisi samalla lailla, ehkä toinen haluaisi myydä osuutensa pois, mutta yksi henkilö ei pystyisi haittaamaan bisnestä. Muutenkin hallitus taitaa lopullisen päätöksen tehdä saako Tillu potkut vai jatkot.
 
Takaisin
Ylös