Täällä puramme Ilveksen aiheuttamaa pahaa oloa

Ei mitään. Tässä kaudesta vähä tämmöstä "letkeetä" kuunneltavaa forumisteille.

 
En oo aiemmin tähän ketjuun kirjottanu, mutta nyt kirjotan: Jumalauta, että vituttaa. Aika paljon tässä on uhrattu sekä rahallisesti, että ajallisesti tähän kauteen. Monta iltaa ollut perheen luota poissa, että olen päässyt kannattamaan ääneen. Mitä kaudesta jäi käteen? Ei mitään. Viimeisimpänä verkkokalvoille on palanut kuva viruilevasta Niemelästä. Helvetti, tollasen mahalaskun jälkeen jätkällä on pokkaa kävellä kannattajakatsomon ohi ja jumalauta virnuilla! Sellasten ihmisten edessä, jotka ovat laillani ( ja varmaan vitusti enemmänkin) uhranneet omaa aikaa ja rahaa. Nyt kun luki vielä ton Tillun haastattelun ensi kaudesta, niin vitutus nousi potenssiin kaksi. Kuka ottaa vastuun? Miksi asiat ei muutu? Kuka osoittaa johtajuutta? Perkele.
 
En oo aiemmin tähän ketjuun kirjottanu, mutta nyt kirjotan: Jumalauta, että vituttaa. Aika paljon tässä on uhrattu sekä rahallisesti, että ajallisesti tähän kauteen. Monta iltaa ollut perheen luota poissa, että olen päässyt kannattamaan ääneen. Mitä kaudesta jäi käteen? Ei mitään. Viimeisimpänä verkkokalvoille on palanut kuva viruilevasta Niemelästä. Helvetti, tollasen mahalaskun jälkeen jätkällä on pokkaa kävellä kannattajakatsomon ohi ja jumalauta virnuilla! Sellasten ihmisten edessä, jotka ovat laillani ( ja varmaan vitusti enemmänkin) uhranneet omaa aikaa ja rahaa. Nyt kun luki vielä ton Tillun haastattelun ensi kaudesta, niin vitutus nousi potenssiin kaksi. Kuka ottaa vastuun? Miksi asiat ei muutu? Kuka osoittaa johtajuutta? Perkele.
Puhutaan Ilves yhteisöstä mutta silti unohdetaan se ettei Ilves ole yksin sen johto.. ei edes joukkue valmennuksineen.
Kannattajat eivät ole mitään ulkopuolisia seuraajia vaan heitä on myös kuultava.
 
Tämä masennus minkä mieleni onnistui Ilveksen seurassa rakentamaan on kertakaikkiaan musertava. Pakko viheltää peli poikki, tän pitäisi olla viihdettä, mutta tuottaa vain tuskaa. Ja jalkapallo on kustu sellaisiin sfääreihin että siitäkin on syytä pysyä erossa. Ei muuta ku opettelemaan uusia ajanvietto tapoja. Nottei henki karkaa ennenaikaasesti
 
En oo aiemmin tähän ketjuun kirjottanu, mutta nyt kirjotan: Jumalauta, että vituttaa. Aika paljon tässä on uhrattu sekä rahallisesti, että ajallisesti tähän kauteen. Monta iltaa ollut perheen luota poissa, että olen päässyt kannattamaan ääneen. Mitä kaudesta jäi käteen? Ei mitään. Viimeisimpänä verkkokalvoille on palanut kuva viruilevasta Niemelästä. Helvetti, tollasen mahalaskun jälkeen jätkällä on pokkaa kävellä kannattajakatsomon ohi ja jumalauta virnuilla! Sellasten ihmisten edessä, jotka ovat laillani ( ja varmaan vitusti enemmänkin) uhranneet omaa aikaa ja rahaa. Nyt kun luki vielä ton Tillun haastattelun ensi kaudesta, niin vitutus nousi potenssiin kaksi. Kuka ottaa vastuun? Miksi asiat ei muutu? Kuka osoittaa johtajuutta? Perkele.
Ymmärrän hyvin kyllä, ja vaikka Niemelässä varmasti oli omat vikansa (hyväksymällä apuvalkkujen saamattomuus jne..) niin kyllä Niemelä on todistanut osaavansa viedä joukkueen finaaleihin. Virnuilu tos tilantees ärsyttää kieltämättä, mutta ongelmat Ilveksessä on muualla. Kuten joku jo toisaalla totesi "Organisaatio rakenne terveeksi, ei se muuta kaipaa".

Toivottavasti tämä tapahtuu pian, ku Ilves ei ainakaan vielä ole pahemmin kyykännyt.

Ei Tillussa ainakaan liikaa Raipemaisuutta ole, ku noin hyvää arvostelua omaan tekemiseensä antaa.
Kenties kuvastaa koko johtokolmikkoa, tai sitä missä erinomaisuus kuplassa elävät.
 
Tuun takasin tänne ainoaan oikeaan keskustelufoorumiin. Jatkoaika on aivan helvetin huono foorumi. Kaikenmaailman besserwissereitä ja mukamas reiluja tyyppejä täynnä, mutta kukaan ei kestä itseen osuvaa kritiikkiä. Siellä ei kannattaisi kenenkään ilvesläisen pyöriä.

Joo, vitutus on melkoinen ja tässä juuri pohdin, ostanko enää edes itselle kausaria ensi kaudelle. Parhaillaan niitä oli neljä ja aitiovierailut päälle. Joka keväisen pettymyksen jälkeen aina vähentynyt ja jos ei ala muutoksia tulla, niin en aio seurata enää paikan päällä ollenkaan. Jos kerran seura säästää niin sitten pitää itsekkin säästää. Valutaan takasin sinne pikkuseura kategoriaan. Harmi, kun osaavalla porukalla olisi ollut mahkuja paljon, paljon enempäänkin.
 
Mitä jos hyväksytään tosiasiat, että ollaan kestovitsi, Aku Ankka, varma sulaja ym. attribuutit ja käännettäisiin tämä sinänsä (meille kannattajille) ikävä seikka voitoksi. Ilveksestä saisi takuulla myyvää reality viihdettä vähän samaan tapaan kuin futispuolella suuressa maailmassa on tehty. Esimerkkinä vaikkapa mainio Sunderland 'Til I Die. Draamankaarta piisaa. Perinteinen seura, kunniakas historia, omistautuneet kannattajat, alati menestyvä arkkivihollinen. Eeppisen tarinan elementtejä. Seurataan eri näkökulmista toivotonta odysseiaa kohti myyttistä päämäärää, mestaruutta. Alusta pitäen on selvää että tavoite on liian suuri, saavuttamaton, mutta kuitenkaan päämäärästä ja unelmasta ei luovuta. Äänensä ja kasvonsa toivottomalle taistelulle antavat ennekaikkea kannattajat, joiden kirjavaan tunneskaalaan voi samaistua jokainen urheilua seuraava, kannatustaustasta riippumatta. Sivussa seurataan tietenkin rakastettavien pelaajien arkea, opportunistisen johdon koukeroita valtapeleineen ja kuin ohimennen kilpailijan riemumarssia voitosta voittoon. Bisnespuolen armottomuus ja kovat lainalaisuudet tuodaan esiin ymmärrettävällä tavalla. Materiaalia riittää ja tarina kirjoittaa itse itseään, ylimääräisiä tuotantokustannuksia syntyy lähinnä Malagassa kuvatusta materiaalista. Varsin kustannustehokas rahasampo kuitenkin kokonaisuutena.
Huumorissa ja varsinkin mustassa sellaisessa on voimaa ja nykyajan huomiotaloudessa kaikki keinot on käytettävä.

Suomalaiset rakastavat Aku Ankkaa. Laadukkaasti toteutettuna tämä konsepti kiinnostaisi länsinaapuria myöten, eikä rahavirtaa suoratoistojäteiltä voisi estää.
Ajan myötä kenties saavutettaisiin miltei kliimaksi, kauan odotettu finaalipaikka. Ehkä jopa Game 7 ja jatkoaika ja...

Josko jo kaudella 4?
Saa toteuttaa.
 
Niin oli myös Kekkonen.
Kyllä. Vieläkin muistelen sitä finaalinousua -85 ja Kärppien tiputusta semeissä.

Nyt risoo, mutta tällaista urheilu on. Täytyy nauttia myös matkasta (-85 -> -26), siinä on nähty kaikenlaista - posia ja negaa.

Myötä- ja vastoinkäymisissä, kunnes kuolema meidät erottaa, vai miten se menee.
 
Paljon on jo sanottu. Mun mielessä asiat eivät ole vielä jäsentyneet, liian moni asia painaa nyt mua kannattajana. Kalto, Koskela, Ripa&Seppä, lähtijät, tulijat, muihin joukkueisiin menijät, ensi kausi, häviäjän leima ja mitä näitä nyt on. Ahdistaa.
 
Ymmärrän, että ihmiset kirjoittaa paljon tunnepohjalta asioita juuri sen hetkisen tunnetilan mukaan mutta suosittelen silti pysähtymään hetkeksi miettimään asioita yksin ja ihan pidemmäksikin aikaa. Ette todellisuudessa ymmärrä, mitä masennus tarkoittaa jos et ole kokenut sitä. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että koko ikäni valtavan intohimon kanssa tätä seuraa kohtaa niin pahimmilla hetkillä sillä ei ole vitunkaan väliä, mikä urheilujoukkue voittaa ja missä. Masennuksen ja paniikkikohtausten kanssa joskus välillä kun joutuu tappelemaan niin voin sanoa, että silloin viimeistään ymmärrän sen, mikä on todellisuudessa se maan päällinen helvetti. Eli uskokaa tai älkää niin tästäkin keväästä me selvitään hengissä mutta olemme jälleen yhtä pettymystä rikkaampia ja kokeneimpia. Siirtäkää tämä voima myös teidän arkeen Ilveksen ulkopuoliseen elämään kun asiat ei menekään niin kun haluatte.

Loppujen lopuksi kun miettii tätä maalaisjärjellä niin tosiasia on se, että tämä maailma voi ihan yhtä lailla huonosti vaikka oltaisiinkin voitettu. Se, että maailma, miten juuri sinä sen näet arjessasi ei kerro lähellekään kaikkea siitä, minkälainen sinuakin koskeva todellisuus on. Miettikää sitä kysymystä itsekseen, että jos Ilvestä ei olisi niin tuntuisiko elämä merkityksettömältä. Toistakaa tuota samaa kysymystä päässään niin kauan, että löydätte sen todellisen vastauksen ja perustelut siihen jotka tiedostat täysin. Se ei riitä, että joku sanoo sulle sen vaan sinun pitää se itse tajuta. Silloin vasta sillä on merkitystä.

Me kun mielletään joku asia joko materiaalinen tai tunnetila jossain paikassa (täysi euforia mestaruusjuhlissa) niin sillä pahalla tunteella (naapurin mestaruusjuhlat kun kävelet ohi 10 tuntisen rankan työpäivän jälkeen jolloin kaikki meni ihan päin helvettiä ja koko päivän kuulit pelkkää vittuilua) on yllättävän pieni ero. Se kaikista merkityksellisin asia kuitenkin pysyy ennallaan kuten oma henki, katto pään päällä jossa sinua odottaa lämmin peti rankan päivän jälkeen ja ruokaa saa kaupasta johon sinulla on yhtä paljon tai todennäköisesti enemmän rahaa kuin mestaruudesta. Joku sanoi joskus tälleen että vankilalla ja koululla on se ero, että koulussa joudut kysymään luvan kusella käyntiin eli pointtina tosiaan on se, että sillä hyväksi mielletyllä asialla on loppujen lopuksi yllättävän pieni ero.

Kiitos jos jaksoit lukea koko tekstin. Toivotan nyt teille kaikille oikein hyvää ja rauhallista Tammelan ja futiksentäyteistä kesää.:ilves:
 
Kyllä. Vieläkin muistelen sitä finaalinousua -85 ja Kärppien tiputusta semeissä.

Nyt risoo, mutta tällaista urheilu on. Täytyy nauttia myös matkasta (-85 -> -26), siinä on nähty kaikenlaista - posia ja negaa.

Myötä- ja vastoinkäymisissä, kunnes kuolema meidät erottaa, vai miten se menee.
Mm. kolme maalia 30 sekunnissa Kärppiä vastaan...
 
Takaisin
Ylös