Kun tämä nyt näyttää että runkosarjan osalta jää paljon jossiteltavaa, niin ei pitäisi olla enää mitään muuta vaihtoehtoa pudotuspelien läpiviemiselle kuin täydellinen kuplautuminen. Jos yksikin sairastuminen katkaisee koko joukkueen pudotuspelitaipaleen siihen, kyse ei ole enää pelkästä urheilullisuudesta vaan suoranaisesta pelaajien terveydellä leikkimisestä.
Tälläkin kaudella, koronasta huolimatta, on liigassa mukana pelaajia, jotka tuntevat ja tietävät että juuri nyt tänä vuonna voi olla heille se ainoa tilaisuus voittaa mestaruus. Ja olkoon kuinka koronamestaruus tahansa, tänä vuonna voi olla se ainoa tilaisuus saada nimi Kanada-maljan kylkeen. Ja kun se nimi siinä kyljessä on, ei sitä enää 20 vuoden päästä kukaan muistele kuinka se tuli tai missä roolissa se tuli.
Koronan voi saada vaikka olisi kuinka varovainen ja tekisi kaikkensa sen välttääkseen, varmaan on nyt tehnyt niin se HIFK:n pelaajakin jonka vuoksi kävi nyt näin. Mutta jos kesken pudotuspelien saisit koronaoireita, niin kuka haluaa olla se jätkä joka ilmoittaa joukkueelle että sori, tää meidän yhteinen matka päättyy nyt tähän mun takia. Ei kukaan. Saati että se tieto menee jossakin välissä faneille, sen jälkeen ei ryönän määrällä olisi mitään rajoja tyypin some-kanavissa. Vaikka kyse olisi kuinka vahingosta ja varovaisuudesta, olet fanien silmissä ikuisesti muistettuna kaverina johon yhteinen unelma mestaruudesta katkesi.
Pudotuspeleissä kun on muutenkin tapana vaieta täydellisesti pelaajien terveydentilasta niin helpostihan jonkun sairastumisen voisi kuitata vain loukkaantumisena tai vanhan vamman uusiutumisena, mutta muu joukkue jatkaa vain pelaamista toivoen että tyyppi ei ehtinyt tartuttaa muita. Mutta sitten kun on ehtinyt tartuttaa niin korona on silloin suurella todennäköisyydellä mennyt myös vastustajaan ja kohta onkin useampi kymmenen kiekkoilijaa Suomessa vakavasti sairaana ja ura vaakalaudalla.
www.is.fi
/img-s3.ilcdn.fi/1f7490f581719855fead00d5db3dfca5c9f22d88beac6b1d3f8fa79227b96f9c.jpg)
www.iltalehti.fi
