jokuvaa
Luottopelaaja
- Viestejä
- 5 673
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta koitetaan silti muistella vielä hetken tätä totaalisen epäonnistunutta Veikkausliigakautta 2026.
Kauden alla myllersi suunnattoman paljon, kun viikon sisään marras-joulukuussa seurasta lähti ensin pois päävalmentaja Joonas Rantanen, joka myytiin HJK:hon, ja sitten urheilutoimenjohtaja Miika Takkula lähti Ruotsiin AIK:hon. Pesteihin löydettiin korvaajat niinkin läheltä kuin seuran saunaillasta, kun Rantasen apuvalmentajana pari kautta toiminut Joni Lehtonen nostettiin päävalmentajan rooliin ja Ilves/2:ta luotsannut Iikka Miettinen lähti täyttämään Takkulan taakseen jättämiä suuria saappaita.
Uutiset lähdöistä mutta ennen kaikkea rekryistä jakoivat mielipiteitä suuresti ja kannattajat jakautuivat pessimisteihin ja varovaisen optimistisiin. No, eihän se sitten mennyt ihan niin kuin Strömsössä: onneksi olkoon pessimistit, voititte, jee, nauttikaa.
Talvi meni vielä pitkälti levollisissa tunnelmissa, kun siirroilla ei ollut vielä kiire ennen kuin Oiva Jukkola ja Marius Söderbäck oltiin saatu myytyä ja, kun Lehtosen alaisuudessa harjoituspelit ja Liigacup alkoivat vakuuttavan suoraviivaisella ja tehokkaalla pelillä. Pinta alkoi kuitenkin rakoilemaan siirryttäessä Pirkkahallista Tammelaan. Peli oli kokenut totaalisen stagnaation eikä edes harjoituspelit Ykkösliigan MP:tä tai Hakaa vastaan vapauttanut peliä. Mikään ei enää toiminut ja mitään ei enää oikeastaan edes yritetty. Millaista peliä Lehtosen Ilves pelaisi? Mikä olisi Ilveksen peli-identiteetti?
Juuri ennen Veikkausliigakauden alkua Miettinen päätti esitellä itsensä koko Suomifutikselle poistamalla Pasi Tuutin apuvalmentajan roolista ja täyttämällä paikan Ilves/2:n päävalmentajalla ja vanhalla tutullaan Henri Jussilalla. Tuutti siirrettiin Ilves/2:n päävalmentajaksi ja Miettinen jatkoi toistaiseksi toisena apuvalmentajana, jossa hän myös aloitti joulukuussa, kunnes myöhemmin siirtyi vähin äänin täysipäiväiseksi urheilutoimenjohtajaksi. Soppa oli valmis.
Viime hetken henkilöstösekoilut tai käsittämättömän paha loukkaantumissuma tuskin asiaa auttoivat, mutta kyllähän jokainen vähänkään asiasta ymmärtävä ja puolueeton *köh* Petri Ojala *köh* näki suht hyvissä ajoin keväällä, että Lehtosen alaisuudessa Ilveksen kausi tulisi olemaan täysi fiasko. Putoamispeikkoakin jotkut pessimistisimmätkin väläyttelivät, joskin se nyt meni jo liioittelun puolelle. Silti, Lehtosen muutaman kuukauden pestiin kuului mm. liigan huonoimpiin kuuluva puolustus, Ilveksen seurahistorian pahimpiin rökäletappioihin kuuluva 5-0 tappio Lahdesta, sekä nolla vierasvoittoa puolessa kaudessa. Lopulta päätös oli tehtävä ja Lehtonen potkittiin ulos Jaroa 4.7. vastaan kärsityn 2-1 tappion jälkeen.
Tässä vaiheessa ilmapiiri seuran yllä oli totaalisen synkkä yleisömäärien jäädessä kauas 5,5 tuhannen tavoitteesta ja mestaruussarjan lipuessa kauas kantamattomiin. Pelastajaksi värvättiin uruguyalainen Camilo Speranza, jonka CV:stä löytyivät mm. apuvalmentajapestit Real Valladolidista jopa La Ligasta ja Watfordista Championshipistä, sekä lyhyt päävalmentajapesti Liverpoolista (Montevideosta Uruguyasta). Speranza aloitti melko vahvasti ja Ilves porskutti aina Konferenssiliigan 3. kierrokselle asti, jossa kroatialaisen HNK Rijekankaan päihittäminen ei käynyt kaukana. Veikkausliigassa Ilves otti kauden ensimmäisen vierasvoittonsa TPS:n kaaduttua 1-3 Kupittaalla pelin näyttäessä kauden parhaalta kummassakin päässä kenttää.
Puolustuspään vuotamisen Speranza saikin todella hyvin tilkittyä, josta kiitos kuuluu myös isosti kapteeni Sauli Väisäsen paluulle hänen ollessaan loukkaantuneena käytännössä koko Lehtosen liiga-ajan. Hyökkäyspäässä taas alkoi tulla ongelmia siitäkin huolimatta, että Ilveksestä löytyi Teemu Hytösessä ja Jardell Kangassa kaksi liigan kuuminta hyökkäyspään pelaajaa. Speranza sanoi haluavansa pelata hyökkäävää jalkapalloa tullessaan sisään, mutta todellisuudessa kentälle oli parkkeerattu suuri bussi. Tämäkö se Ilveksen peli-identiteetti nyt sitten on, kysyivät kannattajat ihmeissään tältä väitetysti barcelonalaisen peli-identiteetin omaavalta valmentajalta.
Lopulta kaudesta jäi käteen miljoona euroa europeleistä, mutta satoja tuhansia euroja menetettyjä katsojatuloja tamperelaisten hylätessä Ilveksen samoin kuin Ilves hylkäsi viime kausien seksikkään futiksen peli-identiteettinsä ja mestaruushaaveensa. Loppukausi meni vähän pallotellessa karsintasarjassa muutaman sadan paikalle vaivaantuneen kannattajan edessä ja loppusijoitukseksi jäi 8. sija.
KAUDEN 2027 ENNAKKO:
Viime vuoden kausilankaa ei oltu edes keretty avaamaan ennen kuin uutispommit räjähtelivät vuoron perään Rantasen ja Takkulan uutisista, mutta tällä kertaa allekirjoittanut haluaisi aloittaa kauden spekuloinnin siihen kuuluvan ketjun alla, joten ajoissa ollaan.
Spekulointia tähän aikaanhan riittää, sillä vaikka Speranzan ja Miettisen jatkot ovat julki, niin muuten joukkueenrakennus on vielä pahasti kesken. Pahimmat pelot Ilveksen ja erityisesti Miettisen vetovoimasta ja joukkueenrakennustaidoista ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi Ilveksen naaratessa haaviinsa kotimaisen oman paikkansa absoluuttisiin huippuihin kuuluvan maalivahdin Roope Paunion. Lisäksi syväkurkut kailottavat useista jo valmiista sopimuksista, joita voimme kenties odottaa julkistettavan lähiviikkoina. On siis monta syytä olla toiveikas ensi kaudesta, vaikka tällaisen kauden jälkeen sitä onkin ehkä hankala kuvitella. Allekirjoittanut on erityisen innoissaan nähdä lisää nuorta hyökkääjälupausta Elias Tammista.
Lähtökohdat ensi kaudelle ovat viime kautta huomattavasti vakaammat, kun Speranza on jo viettänyt kuukausia päävalmentajana ja saa nyt vielä kuukausia aikaa hioa pelitapaansa. Tämän lisäksi Miettinen on päässyt eroon kalliista mutta autuaan riittämättömistä pelaajista ja pääsee rekryämään pelaajia, jotka sopivat Speranzan peli-identiteetille paremmin - millainen ikinä se nyt onkaan.
[Kausikorttimyynti tähän]
[Sopimustilanne tähän jahka jaksan]
Viimeksi muokattu:
Syön lounaani töiden ääressä 
