oulu
Rivipelaaja
- Viestejä
- 29
Ilveksen ratkaisuottelun jälkeen jäi mietityttämään seikkoja, joihin kenties joku asiantuntija palstalla ystävällisesti antaisi ns. mieli vapaaksi vastauksen.
Hpk: n pelin ja muitakin nuorten sarjojen pelien jälkeen, mihin valmennukselliseen oppiin perustuu se että hyökkäys rakennetaan siten, että laiturit viilettää täysiä laitoja pitkin siniviivalle,jossa sitten lyödään liinat kiinni, ja odotellaan sitä läpimurtosyöttöä, jota hyvin harvoin tulee.
Hpk peliä katsoessa systeemi rakentelussa oli paljon monipuolisempaa, ja pelaajille itselleen vastuuta ja mielikuvituksen käyttöön vapauksia antavaa, pelin avauksia laitojen tai keskeltä, kulloisenkin tilanteen mukaan.
Ilveksen pelistä kuvastui autoritäärisen, käskyttävän valmennuksen hedelmää, joka toki on valmennukselle helpompaa, ja vähemmän vaatii ihmissuhde ja persoonan käsittelyn taitoja.
Pelin jälkeisenä päivänä, aamulehden selostuksen mukaan kaksi liigapelaajaa oli halukasta tulemaan hpk peliin mukaan.
Tämän luettuani ymmärsin, miksi ilveksen peli oli tulehtuneen näköistä!
Eikö ole emämunaus palkita runkojoukkue pitkän talven jälkeen sillä, että puhelin pyynnön jälkeen joukkueelle kerrotaan, että nyt sitten tulee joukkueeseen vahvistuksia, joten sinä pelaat sitä paikkaa, ja sinä ,no, katsotaan mahdutko?
Lehden mukaan valmentaja tiedosti riskin, mutta miksi palkita joukkue, mielestäni tosi ikävällä tempulla. Eikö olisi ollut mieluummin kunniakasta kaatua saappaat jalassa.
No, se riski toteutu, joten ainakin riskien hallinta oppiin koko valmennusjohto! Ja uskoisin että tätä ilman tätä viimehetken sekoilua, kukaties?,ilves olisi ollut ainakin mitaleilla. Nyt iso osa junnuporukasta sai sanoa hyvästit elämänsä ainutkertaiselle juniorisarjan mitalille..
Hpk: n pelin ja muitakin nuorten sarjojen pelien jälkeen, mihin valmennukselliseen oppiin perustuu se että hyökkäys rakennetaan siten, että laiturit viilettää täysiä laitoja pitkin siniviivalle,jossa sitten lyödään liinat kiinni, ja odotellaan sitä läpimurtosyöttöä, jota hyvin harvoin tulee.
Hpk peliä katsoessa systeemi rakentelussa oli paljon monipuolisempaa, ja pelaajille itselleen vastuuta ja mielikuvituksen käyttöön vapauksia antavaa, pelin avauksia laitojen tai keskeltä, kulloisenkin tilanteen mukaan.
Ilveksen pelistä kuvastui autoritäärisen, käskyttävän valmennuksen hedelmää, joka toki on valmennukselle helpompaa, ja vähemmän vaatii ihmissuhde ja persoonan käsittelyn taitoja.
Pelin jälkeisenä päivänä, aamulehden selostuksen mukaan kaksi liigapelaajaa oli halukasta tulemaan hpk peliin mukaan.
Tämän luettuani ymmärsin, miksi ilveksen peli oli tulehtuneen näköistä!
Eikö ole emämunaus palkita runkojoukkue pitkän talven jälkeen sillä, että puhelin pyynnön jälkeen joukkueelle kerrotaan, että nyt sitten tulee joukkueeseen vahvistuksia, joten sinä pelaat sitä paikkaa, ja sinä ,no, katsotaan mahdutko?
Lehden mukaan valmentaja tiedosti riskin, mutta miksi palkita joukkue, mielestäni tosi ikävällä tempulla. Eikö olisi ollut mieluummin kunniakasta kaatua saappaat jalassa.
No, se riski toteutu, joten ainakin riskien hallinta oppiin koko valmennusjohto! Ja uskoisin että tätä ilman tätä viimehetken sekoilua, kukaties?,ilves olisi ollut ainakin mitaleilla. Nyt iso osa junnuporukasta sai sanoa hyvästit elämänsä ainutkertaiselle juniorisarjan mitalille..