Ilvua
Luottopelaaja
- Viestejä
- 1 410
Luisteluun varmaan
Ilveksen pelitapa
- Viestiketjun aloittaja Battery
- Alkaa
Luisteluun varmaan
Brooks
Luottopelaaja
- Viestejä
- 7 022
Kamppailupelaaminen on ollut iso osa SM-liigan identiteettiä aina Jursinovin ja westerlundilaisen ajan ja tilan jääkiekon ajoista lähtien, ja myös Meidän peliin kuuluu olennaisesti voimakas pääty- ja kulmapelaaminen.
Taklaukset ovat vain pieni ja nykyään aika triviaali osa peliä.
Taklaukset ovat vain pieni ja nykyään aika triviaali osa peliä.
C
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 471
No pikkuisen haastaisin tätä.
Perinteiset taklaukset, joissa ajetaan vastustajaa vastapalloon tai joissa vastustaja ei ole liikkeessä, ovat vähentyneet radikaalisti, mutta kyllä taklauspelin tärkeys (ja laajemmin kamppailupelaaminen) korostuu edelleen keväisin, kun aletaan pelaamaan kirkkaista.
Ipanmies98
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 267
Tämä juuri, sekä taklaus on aina muistutus vastustajalle, että mitään ei saa ilmatteeks ja antaa myös sitä pientä pelotetta, jolloin hätäisemmät pakit heittävät vain kiekon hutaisten jonnekin, josta voi tulla taklaavalle joukkueelle hyvä maalipaikka. Vie myös mehuja paljon, kun joutuu ottamaan taklauksia vastaan. Mutta tosiaan, harvemmin näitä enään näkee koko liigassa, usein paahdetaan miljoonaa vastustajaa kohti, mutta sitten kaarretaan juuri ennen kontaktia vastustajan ohitse? Mikä järki.
Brooks
Luottopelaaja
- Viestejä
- 7 022
Taklaukset ovat jääneet pois, koska silloin pelaaja pelaa itsensä ulos ja viisikkopelin rakenne hajoaa. Eteenpäin puolustaminen tapahtuu kaarreluistelulla.
Usein väitetään, ettei Liigassa taklata epäloogisen erotuomaritoiminnan ja rangaistusmenettelyn vuoksi, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Kehitys on mennyt samaan suuntaan muuallakin. Esimerkiksi Juhani Tyrväinen sanoi taannoin SHL:stä, että "peli on Ruotsissa niin nopeaa, että fyysisyys ei ole kovin tärkeää." Valmennus oli ohjeistanut Tyrväistä käymään vastustajaan kiinni oikealla tavalla: "Vastaan ajaminen ja taklaaminen on harvoin järkevää."
Usein väitetään, ettei Liigassa taklata epäloogisen erotuomaritoiminnan ja rangaistusmenettelyn vuoksi, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Kehitys on mennyt samaan suuntaan muuallakin. Esimerkiksi Juhani Tyrväinen sanoi taannoin SHL:stä, että "peli on Ruotsissa niin nopeaa, että fyysisyys ei ole kovin tärkeää." Valmennus oli ohjeistanut Tyrväistä käymään vastustajaan kiinni oikealla tavalla: "Vastaan ajaminen ja taklaaminen on harvoin järkevää."
Ipanmies98
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 267
Totta tuokin ja tämä tietysti toteutuu paremmin euroopassa ja leveässä kaukalossa, kun taas kapeassa kaukalossa taklauksia tulee edelleen ja peliin on helpompi päästä takaisin mukaan taklauksen jälkeen. Toivoisin kapeaa kaukaloa tännekkin, toisi minun mielestä enemmän viihdettä yleisölle. Alkuunksa olisi varmaa vähän hakemista kaikilla.
tynamo
Luottopelaaja
- Viestejä
- 1 309
Nämä pointit tukevat sitä, mitä liitossa Suomessa(kin) painotetaan junnuista lähtien. Taklaamista ei missään nimessä ole kielletty, mutta se ei terminä juurikaan esiinny esim. koulutuksissa. Ennemmin puhutaan kiekon riistämisestä, johon liittyy nimenomaan oikean suuntainen liike ja aktivinen mailapelaaminen. Kyllähän vastapalloonkin voi ajaa, mutta viisikon kannalta fiksumpi ratkaisu on tehdä riisto ns. junnumaisesti kiilaamalla, jotta oma liike ei kokonaan pysähdy ja reagointi kontaktin/riiston jälkeiseen tilanteeseen olisi optimaalinen.
Prophet
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 818
Korjaisin sen verran, että viivelähtöjä on kyllä otettu jo aiemmissakin peleissä, mutta Jukureita vastaan Ilves otti aiemmin nähtyä enemmän onnistuneita viivelähtöjä.
Mulle on ihan sama, johtuivatko onnistumiset osittain vastustajan huonoudesta, koska Ilveksen henkisessä ja pelillisessä tilanteessa tärkeintä on, että pelitavallisia onnistumisia ylipäätään tulee. Toivottavasti onnistuneet toistot poikivat enemmän varmuutta tekemiseen myös jatkoa ajatellen.
Brooks
Luottopelaaja
- Viestejä
- 7 022
Äskettäin arvelin valmentajien pyrkivän siihen, että pelaajat tunnistaisivat paremmin ne tilanteet, joissa voidaan lähteä nopeasti ylös ja ne, missä kannattaa ottaa viisikko kasaan.
Ikävä kyllä Ilves on nyt sellaisessa välitilassa, jossa se ei tiedä, ollako lintu vaiko kala.
Ihan ensimmäiseksi pitäisi laittaa puolustuspeli kuntoon, kuten Kärpissä on tehty. Mutta kun Ilveksen ensisijainen tavoite on yhä lähteä ylös mahdollisimman nopeasti, se tarkoittaa sitä, että kiekkokin pitäisi saada haltuun mahdollisimman nopeasti. Se tarkoittaa mahdollisimman aktiivista oman alueen puolustuspelaamista, mikä jatkossakin tulee johtamaan kohellukseen pelinluku- ja merkkausvirheineen.
Toisekseen alammat viivelähdöt eivät vielä tarkoita sitä, että Ilves pelaisi Meidän peliä, ja tämä on edelleen se kaikkein isoin kysymys: pelataanko Meidän peliä vaiko pystysuunnan kiekkoa?
Ikävä kyllä Ilves on nyt sellaisessa välitilassa, jossa se ei tiedä, ollako lintu vaiko kala.
Ihan ensimmäiseksi pitäisi laittaa puolustuspeli kuntoon, kuten Kärpissä on tehty. Mutta kun Ilveksen ensisijainen tavoite on yhä lähteä ylös mahdollisimman nopeasti, se tarkoittaa sitä, että kiekkokin pitäisi saada haltuun mahdollisimman nopeasti. Se tarkoittaa mahdollisimman aktiivista oman alueen puolustuspelaamista, mikä jatkossakin tulee johtamaan kohellukseen pelinluku- ja merkkausvirheineen.
Toisekseen alammat viivelähdöt eivät vielä tarkoita sitä, että Ilves pelaisi Meidän peliä, ja tämä on edelleen se kaikkein isoin kysymys: pelataanko Meidän peliä vaiko pystysuunnan kiekkoa?
LalaTa
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 526
En tuota kohtaa nähnyt, mutta olisiko kyse siitä kun selvästi vastustajat on skoutannut, että Ipaa vastaan tepsii kova prässipeli, niin olisiko hitaat soitot noita tilanteita varten ja sitten kun vastustaja ei prässää niin annetaan palaa sillä tutulla nopealla kaasulla. Aiemmin kun se kova prässi tuntunut lamauttavan koko joukkueen, kukaan tiedä mitä tehdä ja sitten loppuu voimat tehdä mitään.
Pyykinpesukone
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 475
Miten tuohon vastustajien aggressiivisen kahden pelaajan karvauksen poispelaamiseen ei ole keksitty mitään lääkkeitä. Samaa myrkkyä on Ilvekselle juotettu jo pitkään. No, mitä voi vaatia kun siellä on kolme tasoltaan luistelukouluvalmentajaa vaihtoaitiossa ihmettelemässä.
Summasen Raato
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 139
Johtava kiekkoanalyytikko maalaili eilisen pelin jälkeen, että Ilves pelaa outoa ja Liigassa aivan eri lätkää kuin muut joukkueet. "Kerho ei hätkähtänyt, vaikka Ilves viljeli koko ensimmäisen erän pohjoisamerikkalaiselle juniorilätkälle tyypillistä koulupoikaprässiä useimmiten myöhästellen, välillä ehtien". Saisiko joku muotoiltua nyt meidän pelitavalle nimen näillä em. pelimerkeillä?
Ipa72
Luottopelaaja
- Viestejä
- 6 050
Juniorikiakko?
Tarinankertoja
Luottopelaaja
- Viestejä
- 3 364
Vastustajat on oppinu Ilveksen nopeaan avaamisen sulkemisen rohkealla prässillä. Puolustajille tulee kiire, varsinkin kun hyökkääjät karkaa, pelikirjan mukasesti, heti kiekohallinnan siirtyessä, mutta jos sitä syöttöä tulekkaan, tai on kiireessä annettuna luokattoman heikko, joudutaan roiskaseen päätyyn. Päätypainissa ri sitten olla oikein omimmillaan.
Viivelähtöjä on otettu mukaan, mutta silloin sentteri on hakemassa alhaalta tarjoomalla pakeille syöttölinjoja, mutta näissä ei sitten päästä juurikaan hyödyntään meitin nopeita laitureita.
Niin tai näin, kummallakaan tavalla ei onnistuta oikein maalipaikoille pääsen. Ne kerrat, kun avaus nopeana onnistuu, ollaan yleensä maalipaikalle päästy. Mutta jos sitä maalipaikkaa ei tule heti, ollaan ongelmissa. Vain Suomi ja Macceli pystyy ylläpitää pitkää hyökkäystä jos ñäin käy. Suomi fyysisellä pelillä, Macceli poikkeuksellisella luistelullaan/käännöksillään.
Mitä siis tehdä? Parikka ja Peltola tarttettas takas. Mieho pitäs päästä laitaan, samoin Väyrynen, jotta niitä pitkiä hyökkäyksiä syntyis nopean tulon epäonnistuessa. Itseasiassa Lepaus pelas keskellä yllätävän hyvin, joten jos se Mieho ei pahasti menny rikki, niin laitaan mielummin kuin Lepaus.
Mutta vastustajien prässi pakkeihin tulee jatkuun, joten jotenkin se syöttöpeli ja avaukset pitäs saada toimimaan paremmin paineen alla. Materiaali vaan on käymässä ohueks, jos Bono ei palaa ja Parikka viä karanteekailee enemmänkin.
Jos sen määrällisen oikean neljännen sentterin sais naarattua... se auttas paljon. Tällöin ehkä viiveiden käyttöä voisi määrällisesti lisätä ja rauhottaa avauspeliä. Ei se ehkä maalipaikkoja sen enempää tois, mutta sais kiekonhallinnan kautta parantuvan itseluottamuksen muodossa ehkä ne nopeatkin käännöt napsuun lapaan.
Mäkärillä varmaan mennään, vaikka kaverin taso ei vaan ole viä riittävä kovassa pelirytmissä pelistä peliin, mutta jos nyt sen oppisi ja enskaudella meillä ois sen kautta valmiimpi Mäkkäri.
Mutta variaatioiden vähyys ja jotenkin huonosti opeteltu viivelähtöpelaaminen menee kyllä valmennuksen piikkiin.
Viivelähtöjä on otettu mukaan, mutta silloin sentteri on hakemassa alhaalta tarjoomalla pakeille syöttölinjoja, mutta näissä ei sitten päästä juurikaan hyödyntään meitin nopeita laitureita.
Niin tai näin, kummallakaan tavalla ei onnistuta oikein maalipaikoille pääsen. Ne kerrat, kun avaus nopeana onnistuu, ollaan yleensä maalipaikalle päästy. Mutta jos sitä maalipaikkaa ei tule heti, ollaan ongelmissa. Vain Suomi ja Macceli pystyy ylläpitää pitkää hyökkäystä jos ñäin käy. Suomi fyysisellä pelillä, Macceli poikkeuksellisella luistelullaan/käännöksillään.
Mitä siis tehdä? Parikka ja Peltola tarttettas takas. Mieho pitäs päästä laitaan, samoin Väyrynen, jotta niitä pitkiä hyökkäyksiä syntyis nopean tulon epäonnistuessa. Itseasiassa Lepaus pelas keskellä yllätävän hyvin, joten jos se Mieho ei pahasti menny rikki, niin laitaan mielummin kuin Lepaus.
Mutta vastustajien prässi pakkeihin tulee jatkuun, joten jotenkin se syöttöpeli ja avaukset pitäs saada toimimaan paremmin paineen alla. Materiaali vaan on käymässä ohueks, jos Bono ei palaa ja Parikka viä karanteekailee enemmänkin.
Jos sen määrällisen oikean neljännen sentterin sais naarattua... se auttas paljon. Tällöin ehkä viiveiden käyttöä voisi määrällisesti lisätä ja rauhottaa avauspeliä. Ei se ehkä maalipaikkoja sen enempää tois, mutta sais kiekonhallinnan kautta parantuvan itseluottamuksen muodossa ehkä ne nopeatkin käännöt napsuun lapaan.
Mäkärillä varmaan mennään, vaikka kaverin taso ei vaan ole viä riittävä kovassa pelirytmissä pelistä peliin, mutta jos nyt sen oppisi ja enskaudella meillä ois sen kautta valmiimpi Mäkkäri.
Mutta variaatioiden vähyys ja jotenkin huonosti opeteltu viivelähtöpelaaminen menee kyllä valmennuksen piikkiin.
Brooks
Luottopelaaja
- Viestejä
- 7 022
Ilveksen pelitavasta on vaikea sanoa mitään varmaa, koska ei tiedä, mihin Ilves-valmennus pyrkii.
Ensin arvelin, että Myrrä pyrkii korjaamaan kurssia palaamalla perusasioiden ääreen; ennen kaikkea painottamaan puolustuspeliä ja yksittäisten pelaajien henkilökohtaista vastuuta. Tästä ei kuitenkaan ole näkynyt merkkejä.
Sitten arvelin, että jatkossa pyritään tunnistamaan paremmin tilanteet, milloin voidaan lähteä nopeasti ylös ja milloin taas kannattaa pelata hitaammiin. No, viime aikoina Ilvekseltä ei ole nähty kovinkaan paljon nopeita hyökkäyksiä, siis sellaisia, joissa neljä pelaajaa singahtaa ylös neljältä kaistalta heti, kun joukkue saa kiekon haltuun omalla alueella. On kuitenkin vaikea sanoa, onko tämä varsinainen pelitavallinen päätös, vai johtuuko se yksinkertaisesti siitä, ettei joukkue saa aikaan sellaisia nopeita hyökkäyksiä, vaikka niihin pyrittäisiinkin. Ilveksen puolustuksessa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kiekollista taitoa, jotta pakki saisi kiekon ensin jalalla paineen alta pois ja sen jälkeen pystyisi antamaan nopean ja tarkan pitkän syötön.
Sivumennen sanoen: nykyään Liigassa nähdään aika vähän viivelähtöjä juuri siksi, että pääsääntöisesti kaikki joukkueet paineistavat ylhäältä. On kuitenkin eroa siinä, millä tavalla paineen alta tullaan pois. Meidän peli, jossa on selkeät rakenteet ja toimintamallit, tarjoaa siihen paremmat keinot kuin pystysuunnan jääkiekko, jossa kiekollinen pelaaja määrää muiden pelaajien liikkeet.
Parhaat tilanteet Ilves saa luotua keskialueen ja hyökkäysalueen kiekonriistoista, mutta sama pätee kaikkiin liigajoukkueisiin.
Toisaalta Ilveksen pelissä ei juurikaan näy Meidän pelin elementtejä.
Itse asiassa tupsukorvilta puuttuu kokonaan sellainen pelitavallinen identiteetti, johon pelaajat voisivat tukeutua. Viisikkopelissä ei ole rakennetta, raameja, toisteisuutta, rytmiä eikä valmiita ratkaisumalleja.
Jopa Sportilla on oma pelitavallinen identiteettinsä: oman alueen puolustuspeli perustuu miesvartiointiin ja hyökkäyspeli kaksinkamppailuihin laitojen lähellä. Mutta se on kuitenkin selkeä oma pelitapa, joka sopii taidollisesti rajalliselle miehistölle.
Ilveksen nykyinen pelitavallinen sekamelska johtuu siis joko siitä, että yritetään yhä pelata pystysuunnan lätkää, muttei kyetä sitä toteuttamaan, tai sitten on yritetty palata Meidän peliin, mutta korjausliike on, kuten odotettua näin nopealla aikataululla, pahasti vaiheessa. Tai sitten on yritetty yhdistellä elementtejä näistä kahdesta tyylistä.
Koheltaminen oman alueen puolustuspelissä (yritetään saada peliväline mahdollisimman nopeasti omalle joukkueelle, jotta päästään tuoreilla jaloilla hyökkäämään) ja tuo epäjärjestelmällinen karvaaminen kielivät siitä, että yritetään yhä pitää kiinni pystysuunnan kiekosta.
Kyseenalaistin pystysuunnan kiekon jo ennen runkosarjan alkua ja arvostelin sitä myös syksyn voittoputken aikana. Liigassa ei yksinkertaisesti ole varaa antaa näin merkittävää tasoitusta kaikkein tärkeimmässä asiassa. Se, mikä toimii Pohjois-Amerikassa, jossa kaikki pelaavat samalla tavalla pienessä kaukalossa, ei toimi isossa eurooppalaisessa kaukalossa eikä varsinkaan Liigassa, jossa valmennuksellinen ja taktinen osaaminen on maailman parasta.
Ilvekselle on käynyt juuri niin kuin ei ollut tarkoitus käydä. Tätä Ilveksen toimintatapaa, jossa operatiivinen johto kokoaa joukkueen, on perusteltu juuri sillä, että seuralla on oma pelifilosofia ja pelitapa, jotka eivät muutu, vaikka valmentaja vaihtuisikin.
Nyt on kuitenkin käynyt niin, että kun materiaali ei sovi halutun pelitavan toteuttamiseen, joukkueen pelaaminen on täydellistä sekasotkua. Itse asiassa Ilveksen tapa koota joukkue vaatisi juuri tuollaista RD-maista pragmaattista ja opportunistista lähestymistapaa: valmentaja katsoo, millaisen pakan saa käsiinsä ja rakentaa sitten sille parhaiten sopivan pelitavan.
Ilveksen toimintamallia on puolusteltu myös sillä, että kun valmentajat eivät kokoa joukkuetta, heillä ei ole omia suosikkipelaajia. Lienee kuitenkin itsestään selvää, että koirankoppiin joutuminen on sitä todennäköisempää, mitä enemmän valmentaja saa käyttöönsä sellaisia pelaajia, joita ei ole halunnut. Itse valitsemilleen pelaajille valmentaja on varmasti valmiimpi antamaan enemmän tilaisuuksia osoittaa kykynsä.
Ilveksen pelitapa selittynee osaksi Koskelan NHL-taustalla, mutta vieläkin enemmän seuran pelaajastrategialla: ajatellaan, että pelaamalla pystysuunnan "raikasta" lätkää on helpompi houkutella nuoria talentteja, jotka jo täällä haluavat totutella pohjoisamerikkalaiseen pelityyliin.
Vaikken olekaan yhtään vakuuttunut Myrrän taidoista, on vaikea nähdä, miten Jalo ja Koskela voisivat antaa hänelle potkut ilman, että he itsekin jättäisivät paikkansa, sillä valmennuksen kädet ovat kuitenkin aika sidotut.
Ensin arvelin, että Myrrä pyrkii korjaamaan kurssia palaamalla perusasioiden ääreen; ennen kaikkea painottamaan puolustuspeliä ja yksittäisten pelaajien henkilökohtaista vastuuta. Tästä ei kuitenkaan ole näkynyt merkkejä.
Sitten arvelin, että jatkossa pyritään tunnistamaan paremmin tilanteet, milloin voidaan lähteä nopeasti ylös ja milloin taas kannattaa pelata hitaammiin. No, viime aikoina Ilvekseltä ei ole nähty kovinkaan paljon nopeita hyökkäyksiä, siis sellaisia, joissa neljä pelaajaa singahtaa ylös neljältä kaistalta heti, kun joukkue saa kiekon haltuun omalla alueella. On kuitenkin vaikea sanoa, onko tämä varsinainen pelitavallinen päätös, vai johtuuko se yksinkertaisesti siitä, ettei joukkue saa aikaan sellaisia nopeita hyökkäyksiä, vaikka niihin pyrittäisiinkin. Ilveksen puolustuksessa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kiekollista taitoa, jotta pakki saisi kiekon ensin jalalla paineen alta pois ja sen jälkeen pystyisi antamaan nopean ja tarkan pitkän syötön.
Sivumennen sanoen: nykyään Liigassa nähdään aika vähän viivelähtöjä juuri siksi, että pääsääntöisesti kaikki joukkueet paineistavat ylhäältä. On kuitenkin eroa siinä, millä tavalla paineen alta tullaan pois. Meidän peli, jossa on selkeät rakenteet ja toimintamallit, tarjoaa siihen paremmat keinot kuin pystysuunnan jääkiekko, jossa kiekollinen pelaaja määrää muiden pelaajien liikkeet.
Parhaat tilanteet Ilves saa luotua keskialueen ja hyökkäysalueen kiekonriistoista, mutta sama pätee kaikkiin liigajoukkueisiin.
Toisaalta Ilveksen pelissä ei juurikaan näy Meidän pelin elementtejä.
Itse asiassa tupsukorvilta puuttuu kokonaan sellainen pelitavallinen identiteetti, johon pelaajat voisivat tukeutua. Viisikkopelissä ei ole rakennetta, raameja, toisteisuutta, rytmiä eikä valmiita ratkaisumalleja.
Jopa Sportilla on oma pelitavallinen identiteettinsä: oman alueen puolustuspeli perustuu miesvartiointiin ja hyökkäyspeli kaksinkamppailuihin laitojen lähellä. Mutta se on kuitenkin selkeä oma pelitapa, joka sopii taidollisesti rajalliselle miehistölle.
Ilveksen nykyinen pelitavallinen sekamelska johtuu siis joko siitä, että yritetään yhä pelata pystysuunnan lätkää, muttei kyetä sitä toteuttamaan, tai sitten on yritetty palata Meidän peliin, mutta korjausliike on, kuten odotettua näin nopealla aikataululla, pahasti vaiheessa. Tai sitten on yritetty yhdistellä elementtejä näistä kahdesta tyylistä.
Koheltaminen oman alueen puolustuspelissä (yritetään saada peliväline mahdollisimman nopeasti omalle joukkueelle, jotta päästään tuoreilla jaloilla hyökkäämään) ja tuo epäjärjestelmällinen karvaaminen kielivät siitä, että yritetään yhä pitää kiinni pystysuunnan kiekosta.
Kyseenalaistin pystysuunnan kiekon jo ennen runkosarjan alkua ja arvostelin sitä myös syksyn voittoputken aikana. Liigassa ei yksinkertaisesti ole varaa antaa näin merkittävää tasoitusta kaikkein tärkeimmässä asiassa. Se, mikä toimii Pohjois-Amerikassa, jossa kaikki pelaavat samalla tavalla pienessä kaukalossa, ei toimi isossa eurooppalaisessa kaukalossa eikä varsinkaan Liigassa, jossa valmennuksellinen ja taktinen osaaminen on maailman parasta.
Ilvekselle on käynyt juuri niin kuin ei ollut tarkoitus käydä. Tätä Ilveksen toimintatapaa, jossa operatiivinen johto kokoaa joukkueen, on perusteltu juuri sillä, että seuralla on oma pelifilosofia ja pelitapa, jotka eivät muutu, vaikka valmentaja vaihtuisikin.
Nyt on kuitenkin käynyt niin, että kun materiaali ei sovi halutun pelitavan toteuttamiseen, joukkueen pelaaminen on täydellistä sekasotkua. Itse asiassa Ilveksen tapa koota joukkue vaatisi juuri tuollaista RD-maista pragmaattista ja opportunistista lähestymistapaa: valmentaja katsoo, millaisen pakan saa käsiinsä ja rakentaa sitten sille parhaiten sopivan pelitavan.
Ilveksen toimintamallia on puolusteltu myös sillä, että kun valmentajat eivät kokoa joukkuetta, heillä ei ole omia suosikkipelaajia. Lienee kuitenkin itsestään selvää, että koirankoppiin joutuminen on sitä todennäköisempää, mitä enemmän valmentaja saa käyttöönsä sellaisia pelaajia, joita ei ole halunnut. Itse valitsemilleen pelaajille valmentaja on varmasti valmiimpi antamaan enemmän tilaisuuksia osoittaa kykynsä.
Ilveksen pelitapa selittynee osaksi Koskelan NHL-taustalla, mutta vieläkin enemmän seuran pelaajastrategialla: ajatellaan, että pelaamalla pystysuunnan "raikasta" lätkää on helpompi houkutella nuoria talentteja, jotka jo täällä haluavat totutella pohjoisamerikkalaiseen pelityyliin.
Vaikken olekaan yhtään vakuuttunut Myrrän taidoista, on vaikea nähdä, miten Jalo ja Koskela voisivat antaa hänelle potkut ilman, että he itsekin jättäisivät paikkansa, sillä valmennuksen kädet ovat kuitenkin aika sidotut.
Seisomisurheilu
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 440
Se on aika iso ero onko läpiajossa luistelemassa Ruotsalainen vai Mieho kun tämän kauden identiteeti on ollu nopeat vastahyökkäykset.
Nyt näköjään koitetaan palata viime kauden hyökkäysalueen pyörityksiin missä lopulta Suomi tekee maalin maalialueella. Iso ongelma on että Meskanen ei ole ollu kovin tarkka yleisesti laukomaan jolloin ei synny vaarallisia maalipaikkoja.
Nyt näköjään koitetaan palata viime kauden hyökkäysalueen pyörityksiin missä lopulta Suomi tekee maalin maalialueella. Iso ongelma on että Meskanen ei ole ollu kovin tarkka yleisesti laukomaan jolloin ei synny vaarallisia maalipaikkoja.
Simultaanieläin
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 541
Pelitapakysymys hämmentää taas diletanttia. Miksihän yhtäkkiä eilen syksyltä tuttu pelitapa tuntui maallikon silmään toimivan erinomaisesti sen jälkeen, kun monen kuukauden ajan on tuntunut, että pelissä ei ole juuri mitään ajatusta ja johdonmukaisuutta? Onko
a) Tapparan (ja ehkä muidenkin kärkijoukkueiden) pelaamisessa jotain, mikä mahdollistaa meidän nopean pystysuunnan pelin paremmin, vai
b) pakistomme vihdoin sellaisella tasolla, että saadaan avaukset vauhdissa oleville pelaajille riiston jälkeen tarpeeksi nopeasti, vai
c) paikallispelissä sen verran lisälatausta, että paremman mentaalipuolen ansiosta keskittyminen ja sen myötä syöttötarkkuus oli riittävällä tasolla?
a) Tapparan (ja ehkä muidenkin kärkijoukkueiden) pelaamisessa jotain, mikä mahdollistaa meidän nopean pystysuunnan pelin paremmin, vai
b) pakistomme vihdoin sellaisella tasolla, että saadaan avaukset vauhdissa oleville pelaajille riiston jälkeen tarpeeksi nopeasti, vai
c) paikallispelissä sen verran lisälatausta, että paremman mentaalipuolen ansiosta keskittyminen ja sen myötä syöttötarkkuus oli riittävällä tasolla?