Boikotti Ilvesjohtoa kohtaan

En minä mielestäni vittuillut mitenkään vaan uskoin kertovani monen muunkin ajatukset tällä hetkellä.
Odotetaan nyt rauhassa seuran ulostulo tulevaisuutta ajatellen. Kaikki voi vielä muuttua tästä.
Sorry juu en Sinua tarkoittanutkaan, vaikka viestistä saattoi saada sen käsityksen. Pahoittelut.
 
Alaketjujen puolustava sentteri, aloitusspesialisti ja tärkeä alivoimapelaaja. Tällaiset ovat voittavan joukkueen kannalta tärkeitä palasia.

Meillä oli tällainen jo valmiiksi, Erik Borg. En ymmärrä miksi piti hommata toinen "loistava nelossentteri", olisin ehdottomasti kaivannut hyökkäysorientoituneempaa kaveria Lantan hankinnan sijaan.
 
Meillä oli tällainen jo valmiiksi, Erik Borg. En ymmärrä miksi piti hommata toinen "loistava nelossentteri", olisin ehdottomasti kaivannut hyökkäysorientoituneempaa kaveria Lantan hankinnan sijaan.
Harvalla joukkueella on mahdollisuus laittaa noin 0,5 pistettä per peli tehneen sentterin neloseksi. Sitäpaitsi kyllä alivoimasenttereitä enemmän kuin yksi tarvitaan.

Enemmän voisi kysyä miksi Ratiselle tehtiin jatkot Korhosen hankinnan lisäksi.
 
Vain kun henkilöstökuluihin lasketaan mukaan konserni. Henkilöstökulut pelkällä emoyhtiöllä (jääkiekkotoiminta) olivat luokkaa 6,4 miljoonaa euroa. Tapparan emoyhtiöllä taas noin 6,8 miljoonaa euroa.
Hyvä tarkennus tuohon henkilöstökuluasiaan... Korjataan se pois!

Tuo noin 1,7 miljoonan ero ei ollut suoraan pelkän emoyhtiön jääkiekkotoiminnan vertailu, vaan laajempi luku.. totta kai, eli sitä ei voi käyttää siinä muodossa, että Ilveksen edustusjääkiekon henkilöstökulut olisivat suoraan 1,7 miljoonaa Tapparaa korkeammat.

Mutta iso kuva ei kyllä katoa mihinkään...
Ilves-Hockey Oy teki kaudella 2024–25 noin 15,3 miljoonan euron liikevaihdon ja jäi 242 000 euroa tappiolle.

Tamhockey Oy:n erillisyhtiö teki noin 14,1 miljoonan euron liikevaihdon ja noin 193 000 euroa liikevoittoa. Tapparan konsernitasolla liikevaihto oli noin 15,7 miljoonaa euroa ja voittoa tuli noin 390 000 euroa.

Eli vaikka tuo henkilöstökuluvertailu korjataan pois, niin lopputulos jää aika karuksi, valitettavasti.. :/
Pelaajabudjeteissa ero ei ole mikään “naapuri osti koko karkkikaupan ja meille jäi lakupötkö” -tilanne.

Tappara noin 3,5 miljoonaa.
Ilves noin 3,3 miljoonaa.
Ero siis vain noin 200 000 euroa Tapparan hyväksi.

Ja tässä tulee minusta se isoin ero...!
Tappara karsi kustannuksiaan eniten koko Liigassa: liiketoiminnan kulut laskivat yli 17 % kaudella 2024–2025.
Eli Tappara ei vain selitellyt haastavaa kautta, vaan reagoi. Kulupuolta katsottiin, kokonaisuutta kiristettiin ja silti organisaatio teki plussaa.

Sitten kun katsoo henkilöstömäärää, niin siinäkin näkyy aika mielenkiintoinen ero suunnassa..!

Tamhockeyn henkilöstömäärä yritystietojen mukaan:

2023: 63

2024: 65

2025: 66


Eli Tapparalla henkilöstömäärä on noussut maltillisesti.

Ilves-Hockeyn henkilöstömäärä yritystietojen mukaan:

2023: 69

2024: 69

2025: 76


Eli Ilveksellä henkilöstömäärä on noussut selvästi enemmän.
Tämä ei yksin todista mitään, mutta kyllä se lisää kysymystä siitä, mitä kasvulla saadaan. Jos organisaatio kasvaa, väkeä tulee lisää ja tulos on silti miinuksella, niin sen pitäisi näkyä jossain muuallakin kuin kulupuolella...
varsinkin parempina täsmähankintoina kevättä varten.

Ja ennen kaikkea joukkueena, joka on rakennettu kestämään playoffien todellinen luonne.
..Nyt näyttää vähän siltä, että Ilves näyttää kasvavan toimistolla, Tappara keväällä kaukalossa.
Ilves taas kertoi omassa tiedotteessaan, että tulosta rasittivat pudotuspelien tulonjako, pienemmät NHL-korvaukset ja Nokia Areenan aitioiden vaisu kysyntä muissa tapahtumissa.
Mutta juuri silloin kysymys kuuluu: miten siihen reagoitiin?
Jos aitiomyynti ei vedä, tulot jäävät odotuksista ja tulos menee miinukselle, niin eihän se voi olla vain valmis selitys tiedotteessa. Silloin johdon pitää näyttää, mitä tehtiin toisin ja mitä aiotaan muuttaa, ettei sama toistu.

Tappara näyttää elävän tilanteen mukaan. Jos pitää karsia kuluja, karsitaan. Jos pitää rakentaa keväällä kovempi joukkue, rakennetaan. Jos sarja pitää voittaa vääntämällä ja iholle menemällä, niin se myös tehdään.

Ilveksen puolella tämä näyttää välillä enemmän puuhastelulta. Selitetään tulorasitteet, todetaan että aitiomyynti oli vaisua, mutta kaukalossa joukkue on keväällä silti liian pehmeä ja talous jää pakkaselle.

Ei tämä ole enää pelkkä rahakysymys.

Tämä on johtamisen, reagointikyvyn, rahan käytön osumatarkkuuden ja voittamisen kulttuurin kysymys.

Ilves ei ole rahaton haastaja. Yleisöä käy, liikevaihto on kova ja pelaajabudjetti on Liigan kärkeä.

Mutta jos näillä resursseilla jäädään miinukselle ja ilman kannua, samalla kun naapuri karsii kuluja, tekee plussaa ja voittaa, niin kyllä jotain tehdään eri tavalla.

Ja tällä hetkellä se eri tavalla tekeminen näyttää valitettavasti olevan Tapparan eduksi.

Tähän olisi kyllä hyvä saada Ilvekseltä joku vähän konkreettisempi ulostulo. Ei vain selitystä siitä, miksi tulos jäi miinukselle, vaan mitä tehdään toisin.

Jos aitiomyynti ei vedä, tulos on pakkasella, organisaatio kasvaa ja joukkue jää keväällä taas vajaaksi, niin kannattajilla on ihan oikeus kysyä, miten tämä kasvu näkyy käytännössä.

Tämäkin pitää uskaltaa sanoa ääneen...!
 
Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa, välieräpaikka on hyvä suoritus, muttei omastakaan mielestä riittävä.


Tästä ollaan täsmälleen samaa mieltä, nyky-Ilveksen ainoa tavoite tulee olla mestaruus, ja se pitää uskaltaa sanoa myös ääneen.



Lähellä oleminen on tietysti suhteellista, vaikka välieräsarja päättyi miten päättyi, niin omasta mielestä finaalipaikka ei ollut kaukana... Pelillisesti, toki se voi olla sitä henkisesti.
Naapuri oli joku vuosi takaperin pronssipelis, ja kuuleman mukaan kiinnosti ku kilo paskaa. Ne pienet erot hyvässä ja hyvässä.

Itse asias mestaruudesta on ääneen sillon tällön puhuttukin. Jopa Parikka joku vuosi takaperin ekojen treenien jälkeen ihan median sano "tää on meidän vuosi". Paskat ollu, mutta pelien jälkeen voittojuhlassa kyllä naapurin Seppälä toimitteli että "tässä kaupungissa ei Ilves juhli", eikä ole juhlinut.

Lähellä ollaan tyyliin seiskapelissä pudonneet. Tappara vei 4 peliä putkeen, eikä epäilystäkään etteikö ansaitusti. Sellityksiä tässä organisaatiossa piisaa. Saattaa olla ku tulee kauden alotuslanka, ni voin muutaman vanhan hyväksi todetun selityksen laittaa jo valmiiksi kevättä varten.
 
Hyvä tarkennus tuohon henkilöstökuluasiaan... Korjataan se pois!

Tuo noin 1,7 miljoonan ero ei ollut suoraan pelkän emoyhtiön jääkiekkotoiminnan vertailu, vaan laajempi luku.. totta kai, eli sitä ei voi käyttää siinä muodossa, että Ilveksen edustusjääkiekon henkilöstökulut olisivat suoraan 1,7 miljoonaa Tapparaa korkeammat.

Mutta iso kuva ei kyllä katoa mihinkään...
Ilves-Hockey Oy teki kaudella 2024–25 noin 15,3 miljoonan euron liikevaihdon ja jäi 242 000 euroa tappiolle.

Tamhockey Oy:n erillisyhtiö teki noin 14,1 miljoonan euron liikevaihdon ja noin 193 000 euroa liikevoittoa. Tapparan konsernitasolla liikevaihto oli noin 15,7 miljoonaa euroa ja voittoa tuli noin 390 000 euroa.

Eli vaikka tuo henkilöstökuluvertailu korjataan pois, niin lopputulos jää aika karuksi, valitettavasti.. :/
Pelaajabudjeteissa ero ei ole mikään “naapuri osti koko karkkikaupan ja meille jäi lakupötkö” -tilanne.

Tappara noin 3,5 miljoonaa.
Ilves noin 3,3 miljoonaa.
Ero siis vain noin 200 000 euroa Tapparan hyväksi.

Ja tässä tulee minusta se isoin ero...!
Tappara karsi kustannuksiaan eniten koko Liigassa: liiketoiminnan kulut laskivat yli 17 % kaudella 2024–2025.
Eli Tappara ei vain selitellyt haastavaa kautta, vaan reagoi. Kulupuolta katsottiin, kokonaisuutta kiristettiin ja silti organisaatio teki plussaa.

Sitten kun katsoo henkilöstömäärää, niin siinäkin näkyy aika mielenkiintoinen ero suunnassa..!

Tamhockeyn henkilöstömäärä yritystietojen mukaan:

2023: 63

2024: 65

2025: 66


Eli Tapparalla henkilöstömäärä on noussut maltillisesti.

Ilves-Hockeyn henkilöstömäärä yritystietojen mukaan:

2023: 69

2024: 69

2025: 76


Eli Ilveksellä henkilöstömäärä on noussut selvästi enemmän.
Tämä ei yksin todista mitään, mutta kyllä se lisää kysymystä siitä, mitä kasvulla saadaan. Jos organisaatio kasvaa, väkeä tulee lisää ja tulos on silti miinuksella, niin sen pitäisi näkyä jossain muuallakin kuin kulupuolella...
varsinkin parempina täsmähankintoina kevättä varten.

Ja ennen kaikkea joukkueena, joka on rakennettu kestämään playoffien todellinen luonne.
..Nyt näyttää vähän siltä, että Ilves näyttää kasvavan toimistolla, Tappara keväällä kaukalossa.
Ilves taas kertoi omassa tiedotteessaan, että tulosta rasittivat pudotuspelien tulonjako, pienemmät NHL-korvaukset ja Nokia Areenan aitioiden vaisu kysyntä muissa tapahtumissa.
Mutta juuri silloin kysymys kuuluu: miten siihen reagoitiin?
Jos aitiomyynti ei vedä, tulot jäävät odotuksista ja tulos menee miinukselle, niin eihän se voi olla vain valmis selitys tiedotteessa. Silloin johdon pitää näyttää, mitä tehtiin toisin ja mitä aiotaan muuttaa, ettei sama toistu.

Tappara näyttää elävän tilanteen mukaan. Jos pitää karsia kuluja, karsitaan. Jos pitää rakentaa keväällä kovempi joukkue, rakennetaan. Jos sarja pitää voittaa vääntämällä ja iholle menemällä, niin se myös tehdään.

Ilveksen puolella tämä näyttää välillä enemmän puuhastelulta. Selitetään tulorasitteet, todetaan että aitiomyynti oli vaisua, mutta kaukalossa joukkue on keväällä silti liian pehmeä ja talous jää pakkaselle.

Ei tämä ole enää pelkkä rahakysymys.

Tämä on johtamisen, reagointikyvyn, rahan käytön osumatarkkuuden ja voittamisen kulttuurin kysymys.

Ilves ei ole rahaton haastaja. Yleisöä käy, liikevaihto on kova ja pelaajabudjetti on Liigan kärkeä.

Mutta jos näillä resursseilla jäädään miinukselle ja ilman kannua, samalla kun naapuri karsii kuluja, tekee plussaa ja voittaa, niin kyllä jotain tehdään eri tavalla.

Ja tällä hetkellä se eri tavalla tekeminen näyttää valitettavasti olevan Tapparan eduksi.

Tähän olisi kyllä hyvä saada Ilvekseltä joku vähän konkreettisempi ulostulo. Ei vain selitystä siitä, miksi tulos jäi miinukselle, vaan mitä tehdään toisin.

Jos aitiomyynti ei vedä, tulos on pakkasella, organisaatio kasvaa ja joukkue jää keväällä taas vajaaksi, niin kannattajilla on ihan oikeus kysyä, miten tämä kasvu näkyy käytännössä.

Tämäkin pitää uskaltaa sanoa ääneen...!
Hienoa vaivannäköä ja ääneen sanomista. Toivottavasti luvut ynnämuut täsmää.
 
Takaisin
Ylös