Antti Pennanen - Ilveksen päävalmentaja 2022-2024

Ipa72

Luottopelaaja
Viestejä
6 021
Pari sanaa vielä.

Kuten oletettua, tässä vaiheessa alkaa ilmestyä kirjoituksia (kuten Mikko Hyytiä MTV:llä), jossa kerrotaan, että Antti Pennasen kohtelu on "lähtenyt lapasesta". Pohdiskellaan, miten pahalta on mahtanut miehestä itsestään tuntua. On tarvinnut pelin päätyttyä tilaa itselleen, heikkoutta pitää ymmärtää.

Empatiaa ja samaistumiskykyä on maailmassa aivan liian vähän. Suurimpia taitoja, mitä ihmisellä voi olla, on asettuminen toisen ihmisen tilalle. Kulkea maili hänen kengissään.

Hyytiä kirjoittaa Tommy Hellstenin ajatuksista, joita myös Pennanen opiskelee. Toimittaja kirjoittaa Hellstenin ajattelusta, erityisesti heikkouden hyväksymisestä. Rohkeudesta olla haavoittuvainen.

Olen myös Hellstenini lukenut ja myös saanut niistä paljon. Häpeän hyväksyminen ja jopa julkiseksi tekeminen on syvä, vaikea, mutta hieno ajatus. Allekirjoitan tämän kaiken sataprosenttisesti.

Se, missä toimittaja menee kuitenkin metsään, on se, että Antti Pennasen kritiikissä tappion hetkellä ei ole kyse mistä tahansa tunteesta tai ihmisen heikkoudesta. Kyse on johtajuudesta.

Yhteiskunnassa on johtajuushierarkioita, pidimme niistä tai emme. Niihin liittyy merkittäviä vastuita, joita usein seuraa vastuuseen suhteessa olevat korvaukset.

Antti Pennanen on rakentanut vahvan ja arvostettavan ammatillisen osaamisen ja urapolun. Tuossa asemassa ihmisellä tulee olla käytössään laaja-alainen ymmärrys ja työkalupakki siitä, mitä hän itse ihmisenä on, mitä häneltä odotetaan, miten hän johtaa ja mitä häneltä odotetaan. Urheilujohtaminen korkealla tasolla ei poikkea huippuyhtiöiden tai politiikan johtamisesta (joissa molemmissa toki tapaa liiankin usein heikkotasoista johtamista).

Kuten sanottua, me kaikki tarvitsemme enemmän empatiakykyä, tunneälyä ja ymmärrystä kanssaihmisten kokemuksista. Saan tästä oikein hyvin kiinni, ja pystyn kyllä samaistumaan Pennasen tuskaan raskaan tappion hetkellä.

Mutta ei Pennanen epäonnistunut ihmisenä, vaan hyväpalkkaisena johtajana. Jollaiset palkataan aina kehittämään, rakentamaan, tekemään tulosta ja kantamaan vastuuta.

Uskon vahvasti, että Antti Pennanen on tehnyt kehittämispuolella merkittäviä asioita. Lisännyt pelaajien ja organisaation ymmärrystä lajista nimeltä jääkiekko ja kehittänyt pelaajia ihmisenä ja ammattilaisena.

Oma pettymykseni kohdistuu siihen, että Pennanen ei kantanut vastuutaan johtajana. Johtajana, joka kriisinkin aikana seisoo etulinjassa ja tekee työnsä.

Kriisien aikana johtaja seisoo rinnalla, siirtää omat tunteensa ja vaikeutensa sivuun, tekee vaikeita asioita ja päätöksiä ja kiittää niitä, jotka mukana kulkevat. Se on yksinkertaisesti hyvää johtajuutta.

Ihan varmasti Antti Pennanen on kiittänyt pelaajiaan ja henkilökuntaansa kaiken päätyttyä. Se, että hän ei kätellyt vastustajiaan, oli enemmänkin kauneusvirhe, mutta silti ruma tahra, joka ei unohdu.

Surullisinta - ja eniten kysymyksiä herättävää - on se, että Pennanen ei sanallakaan kiittänyt Ilves-yhteisöä. Kyllä, varmasti hetki oli vaikea, häpeä ja heikkous pinnassa.

Mutta se mitä Tommy Hellsten sanoo on, että älä pelkää häpeää, heikkoutta. Hyväksy se ja anna sen näkyä. Kun toimittaja puolustaa Pennasen käytöstä Hellstenin ajatuksilla, hän ei itse asiassa ole sisäistänyt sitä mistä Hellsten puhuu.

Ihmiset ovat haavoittuvia. Se on myös elämän tärkeimpiä ja kauneimpia asioita. Niin pitää olla.

Harvoille ja valituille annettu johtajuus edellyttää enemmän. Etsi omille tunteille niille kuuluva aika, käsittele niitä, tunne häpeää ja heikkoutta. Ne kuuluvat myös johtajan elämään.

Mutta niin kauan kun on aika johtaa, tee se. Seiso edessä, ota vastaan mitä tulee, kannusta omiasi ja kumppaneitasi entistä parempaan, kehu ja kiitä. Etenkin silloin kun itse olet epäonnistunut. Entistä enemmän.

Johtajuus on kova, rankka laji. Harvat sen osaavat. Antti Pennanen on antanut ymmärtää, että hän sen ymmärtää ja osaa.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Pennanen on matkan varrella eksynyt. Ihmisenä arvostan suuresti ajatteluaan ja opintojaan. Mutta samalla johtajuus - päävalmentajan perustehtävä ja -vastuu - katosi, unohtui.

Ristiriitaisinta kaikessa on se, että omissa ihmisyyden opinnoissaan Antti Pennanen unohti kaiken sen ihmisyyden, joka johtamaansa yhteisöön kuului. Kannattajien, työnsä tukijoiden kokeman tappion, pettymyksen, häpeän.

Johtaja ylenkatsoi ympärillä olevaa 12000 ihmistä ja heidän kokemustaan. Käänsi selkänsä ja käveli pois.
Hyvä kirjoitus!
Itse asiassa tämä avaa sitä käsitystä (vaikka tulkitsenkin asiaa toisin päin), että johtajakin on vain tavallinen ihminen. Ihminen, jolla on tunteet. Pois lukien psykopaatit, mitä persoonallisuuspiirrettä toki osassa johtajissa on valitettavasti jonkin verran.
Tunnepohjaisen ja rationaalisen toiminnan tasapaino on hyvin herkkä ja ihmisillä hyvin erilainen. Tasapainon taustalla on hyvin monien tekijöiden vaikutus sekä tunnehallinnan voimakkuuteen vaikuttavat omat taustalla olevat laukaisevat tekijänsä mm. stressi, väsymys, odotukset, työyhteisö, työkulttuuri, arvot, ristiriidat jne.
Sallitaanko johtajalta inhimiilinen puoli?
Kumman haluaisit itseäsi johtavan tunteettoman koneen vai ihmisen?
Me emme tiedä, mitä Pennasen päässä tuolla hetkellä liikkui ja mitkä tekijät taustalla aiheuttivat, selvästi kuitenkin voimakkaan impulsiivisen päätöksen, poistua paikalta välittömästi.
Oliko hyvää johtamista? Vastaus on ei.
Oliko inhimillistä? Vastaus on kyllä.
Ymmärränkö? Kyllä. Vaikkakin, vasta näin jälkikäteen, oman tunnetasoni laskettua ja rationaalisen puolen tasoitettua ajatteluani.
 
Viimeksi muokattu:

Lintu

Luottopelaaja
Viestejä
2 234
Olli Jokisen, seurasta lähtevän pudotuspelisarjan hävinneen päävalmentajan kommentteja lukiessa kontrasti tähän Ilveksessä valmentaneeseen pyrkyriin on järkyttävän suuri. Tulee nyt tässä Olli Salokin mieleen tältä kaudelta sen suhteen miten nämä asiat pitäisi hoitaa. Täysin surkeaa toimintaa Pendolta, luikki vain karkuun.
 

Mikke

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
325
Pari sanaa vielä.

Kuten oletettua, tässä vaiheessa alkaa ilmestyä kirjoituksia (kuten Mikko Hyytiä MTV:llä), jossa kerrotaan, että Antti Pennasen kohtelu on "lähtenyt lapasesta". Pohdiskellaan, miten pahalta on mahtanut miehestä itsestään tuntua. On tarvinnut pelin päätyttyä tilaa itselleen, heikkoutta pitää ymmärtää.

Empatiaa ja samaistumiskykyä on maailmassa aivan liian vähän. Suurimpia taitoja, mitä ihmisellä voi olla, on asettuminen toisen ihmisen tilalle. Kulkea maili hänen kengissään.

Hyytiä kirjoittaa Tommy Hellstenin ajatuksista, joita myös Pennanen opiskelee. Toimittaja kirjoittaa Hellstenin ajattelusta, erityisesti heikkouden hyväksymisestä. Rohkeudesta olla haavoittuvainen.

Olen myös Hellstenini lukenut ja myös saanut niistä paljon. Häpeän hyväksyminen ja jopa julkiseksi tekeminen on syvä, vaikea, mutta hieno ajatus. Allekirjoitan tämän kaiken sataprosenttisesti.

Se, missä toimittaja menee kuitenkin metsään, on se, että Antti Pennasen kritiikissä tappion hetkellä ei ole kyse mistä tahansa tunteesta tai ihmisen heikkoudesta. Kyse on johtajuudesta.

Yhteiskunnassa on johtajuushierarkioita, pidimme niistä tai emme. Niihin liittyy merkittäviä vastuita, joita usein seuraa vastuuseen suhteessa olevat korvaukset.

Antti Pennanen on rakentanut vahvan ja arvostettavan ammatillisen osaamisen ja urapolun. Tuossa asemassa ihmisellä tulee olla käytössään laaja-alainen ymmärrys ja työkalupakki siitä, mitä hän itse ihmisenä on, mitä häneltä odotetaan, miten hän johtaa ja mitä häneltä odotetaan. Urheilujohtaminen korkealla tasolla ei poikkea huippuyhtiöiden tai politiikan johtamisesta (joissa molemmissa toki tapaa liiankin usein heikkotasoista johtamista).

Kuten sanottua, me kaikki tarvitsemme enemmän empatiakykyä, tunneälyä ja ymmärrystä kanssaihmisten kokemuksista. Saan tästä oikein hyvin kiinni, ja pystyn kyllä samaistumaan Pennasen tuskaan raskaan tappion hetkellä.

Mutta ei Pennanen epäonnistunut ihmisenä, vaan hyväpalkkaisena johtajana. Jollaiset palkataan aina kehittämään, rakentamaan, tekemään tulosta ja kantamaan vastuuta.

Uskon vahvasti, että Antti Pennanen on tehnyt kehittämispuolella merkittäviä asioita. Lisännyt pelaajien ja organisaation ymmärrystä lajista nimeltä jääkiekko ja kehittänyt pelaajia ihmisenä ja ammattilaisena.

Oma pettymykseni kohdistuu siihen, että Pennanen ei kantanut vastuutaan johtajana. Johtajana, joka kriisinkin aikana seisoo etulinjassa ja tekee työnsä.

Kriisien aikana johtaja seisoo rinnalla, siirtää omat tunteensa ja vaikeutensa sivuun, tekee vaikeita asioita ja päätöksiä ja kiittää niitä, jotka mukana kulkevat. Se on yksinkertaisesti hyvää johtajuutta.

Ihan varmasti Antti Pennanen on kiittänyt pelaajiaan ja henkilökuntaansa kaiken päätyttyä. Se, että hän ei kätellyt vastustajiaan, oli enemmänkin kauneusvirhe, mutta silti ruma tahra, joka ei unohdu.

Surullisinta - ja eniten kysymyksiä herättävää - on se, että Pennanen ei sanallakaan kiittänyt Ilves-yhteisöä. Kyllä, varmasti hetki oli vaikea, häpeä ja heikkous pinnassa.

Mutta se mitä Tommy Hellsten sanoo on, että älä pelkää häpeää, heikkoutta. Hyväksy se ja anna sen näkyä. Kun toimittaja puolustaa Pennasen käytöstä Hellstenin ajatuksilla, hän ei itse asiassa ole sisäistänyt sitä mistä Hellsten puhuu.

Ihmiset ovat haavoittuvia. Se on myös elämän tärkeimpiä ja kauneimpia asioita. Niin pitää olla.

Harvoille ja valituille annettu johtajuus edellyttää enemmän. Etsi omille tunteille niille kuuluva aika, käsittele niitä, tunne häpeää ja heikkoutta. Ne kuuluvat myös johtajan elämään.

Mutta niin kauan kun on aika johtaa, tee se. Seiso edessä, ota vastaan mitä tulee, kannusta omiasi ja kumppaneitasi entistä parempaan, kehu ja kiitä. Etenkin silloin kun itse olet epäonnistunut. Entistä enemmän.

Johtajuus on kova, rankka laji. Harvat sen osaavat. Antti Pennanen on antanut ymmärtää, että hän sen ymmärtää ja osaa.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Pennanen on matkan varrella eksynyt. Ihmisenä arvostan suuresti ajatteluaan ja opintojaan. Mutta samalla johtajuus - päävalmentajan perustehtävä ja -vastuu - katosi, unohtui.

Ristiriitaisinta kaikessa on se, että omissa ihmisyyden opinnoissaan Antti Pennanen unohti kaiken sen ihmisyyden, joka johtamaansa yhteisöön kuului. Kannattajien, työnsä tukijoiden kokeman tappion, pettymyksen, häpeän.

Johtaja ylenkatsoi ympärillä olevaa 12000 ihmistä ja heidän kokemustaan. Käänsi selkänsä ja käveli pois.
Jos Ilvestyskirjaan tulee jaksoja vielä, niin tämän asian sanoittamiselle Einsteineja sen verran että menee pistepörssin kärkeen.
 

PUMPPU

Tähtipelaaja
Viestejä
10 971
Pari sanaa vielä.

Kuten oletettua, tässä vaiheessa alkaa ilmestyä kirjoituksia (kuten Mikko Hyytiä MTV:llä: Näkökulma: Antti Pennasen kohtelu lähti lapasesta – mitä Ilves-luotsi jätti sanomatta ja miksi?), jossa kerrotaan, että Antti Pennasen kohtelu on "lähtenyt lapasesta". Pohdiskellaan, miten pahalta on mahtanut miehestä itsestään tuntua. On tarvinnut pelin päätyttyä tilaa itselleen, heikkoutta pitää ymmärtää.

Empatiaa ja samaistumiskykyä on maailmassa aivan liian vähän. Suurimpia taitoja, mitä ihmisellä voi olla, on asettuminen toisen ihmisen tilalle. Kulkea maili hänen kengissään.

Hyytiä kirjoittaa Tommy Hellstenin ajatuksista, joita myös Pennanen opiskelee. Toimittaja kirjoittaa Hellstenin ajattelusta, erityisesti heikkouden hyväksymisestä. Rohkeudesta olla haavoittuvainen.

Olen myös Hellstenini lukenut ja myös saanut niistä paljon. Häpeän hyväksyminen ja jopa julkiseksi tekeminen on syvä, vaikea, mutta hieno ajatus. Allekirjoitan tämän kaiken sataprosenttisesti.

Se, missä toimittaja menee kuitenkin metsään, on se, että Antti Pennasen kritiikissä tappion hetkellä ei ole kyse mistä tahansa tunteesta tai ihmisen heikkoudesta. Kyse on johtajuudesta.

Yhteiskunnassa on johtajuushierarkioita, pidimme niistä tai emme. Niihin liittyy merkittäviä vastuita, joita usein seuraa vastuuseen suhteessa olevat korvaukset.

Antti Pennanen on rakentanut vahvan ja arvostettavan ammatillisen osaamisen ja urapolun. Tuossa asemassa ihmisellä tulee olla käytössään laaja-alainen ymmärrys ja työkalupakki siitä, mitä hän itse ihmisenä on, mitä häneltä odotetaan, miten hän johtaa ja mitä häneltä odotetaan. Urheilujohtaminen korkealla tasolla ei poikkea huippuyhtiöiden tai politiikan johtamisesta (joissa molemmissa toki tapaa liiankin usein heikkotasoista johtamista).

Kuten sanottua, me kaikki tarvitsemme enemmän empatiakykyä, tunneälyä ja ymmärrystä kanssaihmisten kokemuksista. Saan tästä oikein hyvin kiinni, ja pystyn kyllä samaistumaan Pennasen tuskaan raskaan tappion hetkellä.

Mutta ei Pennanen epäonnistunut ihmisenä, vaan hyväpalkkaisena johtajana. Jollaiset palkataan aina kehittämään, rakentamaan, tekemään tulosta ja kantamaan vastuuta.

Uskon vahvasti, että Antti Pennanen on tehnyt kehittämispuolella merkittäviä asioita. Lisännyt pelaajien ja organisaation ymmärrystä lajista nimeltä jääkiekko ja kehittänyt pelaajia ihmisenä ja ammattilaisena.

Oma pettymykseni kohdistuu siihen, että Pennanen ei kantanut vastuutaan johtajana. Johtajana, joka kriisinkin aikana seisoo etulinjassa ja tekee työnsä.

Kriisien aikana johtaja seisoo rinnalla, siirtää omat tunteensa ja vaikeutensa sivuun, tekee vaikeita asioita ja päätöksiä ja kiittää niitä, jotka mukana kulkevat. Se on yksinkertaisesti hyvää johtajuutta.

Ihan varmasti Antti Pennanen on kiittänyt pelaajiaan ja henkilökuntaansa kaiken päätyttyä. Se, että hän ei kätellyt vastustajiaan, oli enemmänkin kauneusvirhe, mutta silti ruma tahra, joka ei unohdu.

Surullisinta - ja eniten kysymyksiä herättävää - on se, että Pennanen ei sanallakaan kiittänyt Ilves-yhteisöä. Kyllä, varmasti hetki oli vaikea, häpeä ja heikkous pinnassa.

Mutta se mitä Tommy Hellsten sanoo on, että älä pelkää häpeää, heikkoutta. Hyväksy se ja anna sen näkyä. Kun toimittaja puolustaa Pennasen käytöstä Hellstenin ajatuksilla, hän ei itse asiassa ole sisäistänyt sitä mistä Hellsten puhuu.

Ihmiset ovat haavoittuvia. Se on myös elämän tärkeimpiä ja kauneimpia asioita. Niin pitää olla.

Harvoille ja valituille annettu johtajuus edellyttää enemmän. Etsi omille tunteille niille kuuluva aika, käsittele niitä, tunne häpeää ja heikkoutta. Ne kuuluvat myös johtajan elämään.

Mutta niin kauan kun on aika johtaa, tee se. Seiso edessä, ota vastaan mitä tulee, kannusta omiasi ja kumppaneitasi entistä parempaan, kehu ja kiitä. Etenkin silloin kun itse olet epäonnistunut. Entistä enemmän.

Johtajuus on kova, rankka laji. Harvat sen osaavat. Antti Pennanen on antanut ymmärtää, että hän sen ymmärtää ja osaa.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Pennanen on matkan varrella eksynyt. Ihmisenä arvostan suuresti ajatteluaan ja opintojaan. Mutta samalla johtajuus - päävalmentajan perustehtävä ja -vastuu - katosi, unohtui.

Ristiriitaisinta kaikessa on se, että omissa ihmisyyden opinnoissaan Antti Pennanen unohti kaiken sen ihmisyyden, joka johtamaansa yhteisöön kuului. Kannattajien, työnsä tukijoiden kokeman tappion, pettymyksen, häpeän.

Johtaja ylenkatsoi ympärillä olevaa 12000 ihmistä ja heidän kokemustaan. Käänsi selkänsä ja käveli pois.
Mainio kirjoitus.

Haluan uskoa ja toivoa kuitenkin että Pendo vielä jossain muodossa, on se sitten Ilvestyskirja tai somen haastatteluvideo tai mitä vaan niin huomioi myös yhteisön.
 

Soho

Tähtipelaaja
Viestejä
18 942
Hienosti on avattu ihmisyyttä johtajuuden takana. Kysyn kuitenkin, että onko moista nähty aiemmin, että joukkueen valmennus ei olisi tullut kentälle tappion jälkeen kättelemään vastustajaa?
Ilmeisen harvinaista. Joku muisteli vastaavaa tapausta Jatkoajassa eilen. Olikohan Ifk:n joku hävitty sarja, en muista. Pitäisi jaksaa kaivella se. Ei siitä mihinkään pääse, että tuon olisi voinut hoitaa paljon paremmin.

Nestorilta loistava kirjoitus. Ihan loistava.
 

Blackhawk

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
957
Aamulehdessä Tillun mielestä tämä lässähdys ei johtunut pelitavasta.

-> ULOS.

Siitähän tämä juuri johtui! Johtui myös viime keväänä, ja näkyi koko tämän kauden peleissä monta kertaa tiettyjä vastustajia vastaan. Jos on urheiluohtajana noin puusilmäinen, niin saisi kyllä nyt vetää johtopäätökset ja urheilujohtaa itsensä liukumaan takaperin Pendon perässä ovesta pihalle. Kiitos.
Eihän siinä niin sanottu, mutta että Pennasesta olisi saatu mitä haluttiin niin vähän kyllä outo lausunto, enkä usko että oikeasti ovat tuota mieltä.
 

Mr. Torrance

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
880
Muistelin Pendon palopuhetta Areenan aulassa lokakuussa -22, missä rinta rottingilla kehui, kuinka sen mestaruuden haluaa Ilvekselle voittaa. Aika paljon tapahtui miehen preesenssille tämän 1,5 vuoden aikana.

Ei vain ollut munaa tulla yleisön eteen, jota on Toronto puheillaan epäsuorasti leimannut syylliseksi kehnoihin kotiotteluihin. Ja kaiken lisäksi tämä tapahtui seuran tulevan Päävalmentajan vieressä, sattumaa? Toivotaan ettei tehnyt hallaa puheillaan tälle seuralle tuleviksi vuosiksi.

Kyllähän tässä on ollut taas ihmettelemistä, että mitä pahaa tämä yhteisö on tehnyt maailmankaikkeudelle, että emme pääse tästä huonosta karmasta eroon.

Ei auta kuin lusia kesä, antaa kausarin jatkua ja tulla tukemaan Ilvestä Niemelän aikakaudelle. Hyvästi antti pennanen.
 

Ipa72

Luottopelaaja
Viestejä
6 021
Mietinpä hieman lisää Pennasen reaktiota olla kättelemättä ja kiittämättä yleisöä pelin jälkeen. Yritän olla Pennanen (yksinkertaistettuna):
A. Joukkue antoi kaikkensa ja pelasi niin kuin joukkueena oli sovittu. Silti hävittiin.
Oma epäonnistumiseni.
-olisin kätellyt.
B. Joukkue pelasi niin kuin oli sovittu, mutta muutama yksilö ei toteuttanut suunitelmaa/antanut panostansa. Oma epäonnistumiseni.
-olisin kätellyt
C. Joukkue pelasi ulkona valmennuksesta
-en olisi kätellyt, koska näkisin, että fiasko ei ole minun syytäni. Yritin parhaani, mutta ristiriidat joukkueessa veivät laivaa tuuliajolle. Kantakoot nyt sitten vastuunsa itse, siinä kaikkien katsojien edessä.
D. Joukkueenjohto vaikutti pelaamiseen ja kokoonpanoon. En saanut tehdä haluamiani muutoksia ja lopputuote ei ollut minun käsialaani, vaan johtamiskulttuurin lopputulos, josta halusin irtaantua. Minä en ota tätä kontolleni. Kätelkööt urheilujohto vastustajan ja tulkoon tohon yleisön eteen, perkele. En aio olla syntypukki fiaskolle. Minä menen pukuhuoneeseen.

Tämä siis vain yritys miettiä syytä impulsiiviselle käyttäytymiselle. Miksi en kättelisi, jos parhaamme teimme. Sen sijaan, tapahtumat taustalla voivat hyvinkin selittää miksi Pennanen ja muu valmennus eivät olleet "joukkueena" lopussa kättelemässä ja yleisön räittävänä.
 

Eetu Fucking Mäkiniemi

Luottopelaaja
Viestejä
5 240
Ylläoleviin vahvasti eri mieltä :)
Tulee eräs Eino Leinon värssy mieleen joka menee jotakuinkin näin:

Antti Pennanen

Huono valmentaja
Huono ihminen

Huono valmentaja
Huono ihminen
 

PUMPPU

Tähtipelaaja
Viestejä
10 971
Ylläoleviin vahvasti eri mieltä :)
Tulee eräs Eino Leinon värssy mieleen joka menee jotakuinkin näin:

Antti Pennanen

Huono valmentaja
Huono ihminen

Huono valmentaja
Huono ihminen
Ei me nyt varmaan tätä tarvita?
 

kyöstimansest

Tulokas
Viestejä
6
Hyytiä kirjoittaa Tommy Hellstenin ajatuksista, joita myös Pennanen opiskelee. Toimittaja kirjoittaa Hellstenin ajattelusta, erityisesti heikkouden hyväksymisestä. Rohkeudesta olla haavoittuvainen.

Olen myös Hellstenini lukenut ja myös saanut niistä paljon. Häpeän hyväksyminen ja jopa julkiseksi tekeminen on syvä, vaikea, mutta hieno ajatus. Allekirjoitan tämän kaiken sataprosenttisesti.
Äh, eikai se Pennanen oikeasti mikään Tommy Hellstenin seuraaja ole?

Eihän Hellsten edes ole mitään psykologiaa. Hän ei ole psykologi (eikä psykiatri, vaikka se ei nyt tähän liitykään), eikä omien ilmoittamien titteliensä mukaan edes psykoterapeutti (joka on Valviran suojaama nimike) vaan vain "terapeutti" (jollain saaa ilmoittaa kuka vaan olevnasa). Hellstenin kirjat ovat todella pahasti self-help -tyylisiä elämäntaito-oppaita ja niissä on todella pahaa keittiöpsykologian vaaraa jatkuvasti, johtuen ihan siitä että kaverilla ei ole mitään virallisia kyvykkyyksiä psykologisiin asioihin, mieshän on teologi.

Ihan sydämellinen ja hyväätahtova mies varmasti, mutta olen kyllä ennen kaikkea häkeltynyt jos Pennanen on joku Tommy Hellstenin oppilas. Mulle jopa tämä selittää todella paljon tapahtunutta.

Kyllä, olen näihin tutustunut koska pikkuveljeni jolla on elämässä ollut vaikeaa oli jossain vaiheessa aivan hurahtanut näihin ja kuvitteli Hellstenin kirjoista löytävänsä jotain apua.

Moni voi löytää noista Hellstenin ajatuksista merkityksellisyyttä ja suuntaa elämäänsä ja olen onnellien kaikkien puolesta jotka löytävät, mutta toisaalta objektiivisesti tarkasteltuna Hellsten on ihan hörhöilyn rajamailla taiteilevaa tavaraa. Kuitenkin vain rajamailla, en sano että on hörhöilyä. Ja on todella vaikea nähdä miten hemmetissä Hellstenin pehmeä ja rakastava ote auttaa jääkiekkojoukkueen suorittamisessa.

Mun leuka on lattialla.
 
Viimeksi muokattu:

VärienTunnustaja

Luottopelaaja
Viestejä
1 829
Toivottavasti seuraavat valmentajat vain antavat myös itse näkyä onnistumisten muutoinkin.

Olisi ollut kiva nähdä Vaasassa valmennuskin hyppimässä joukkueen pelaajien kanssa. Ehkä se paine olisi laantunut jos olisi kokenut sen tunteen itsekin mukana. Heittäytynyt mukaan.
 

IlvesHeartForever

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
216
Mietinpä hieman lisää Pennasen reaktiota olla kättelemättä ja kiittämättä yleisöä pelin jälkeen. Yritän olla Pennanen (yksinkertaistettuna):
A. Joukkue antoi kaikkensa ja pelasi niin kuin joukkueena oli sovittu. Silti hävittiin.
Oma epäonnistumiseni.
-olisin kätellyt.
B. Joukkue pelasi niin kuin oli sovittu, mutta muutama yksilö ei toteuttanut suunitelmaa/antanut panostansa. Oma epäonnistumiseni.
-olisin kätellyt
C. Joukkue pelasi ulkona valmennuksesta
-en olisi kätellyt, koska näkisin, että fiasko ei ole minun syytäni. Yritin parhaani, mutta ristiriidat joukkueessa veivät laivaa tuuliajolle. Kantakoot nyt sitten vastuunsa itse, siinä kaikkien katsojien edessä.
D. Joukkueenjohto vaikutti pelaamiseen ja kokoonpanoon. En saanut tehdä haluamiani muutoksia ja lopputuote ei ollut minun käsialaani, vaan johtamiskulttuurin lopputulos, josta halusin irtaantua. Minä en ota tätä kontolleni. Kätelkööt urheilujohto vastustajan ja tulkoon tohon yleisön eteen, perkele. En aio olla syntypukki fiaskolle. Minä menen pukuhuoneeseen.

Tämä siis vain yritys miettiä syytä impulsiiviselle käyttäytymiselle. Miksi en kättelisi, jos parhaamme teimme. Sen sijaan, tapahtumat taustalla voivat hyvinkin selittää miksi Pennanen ja muu valmennus eivät olleet "joukkueena" lopussa kättelemässä ja yleisön räittävänä.
Jos ajattelee liiga-historiaa, epäonnistumisten taustalla on varmaan ollut monesti kuvaamiasi skenarioita. Silti kättelemättä jättäminen on ollut äärimmäisen harvinaista, jos koskaan.
 

Jekimovs

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
106
Äh, eikai se Pennanen oikeasti mikään Tommy Hellstenin seuraaja ole?

Eihän Hellsten edes ole mitään psykologiaa. Hän ei ole psykologi (eikä psykiatri, vaikka se ei nyt tähän liitykään), eikä omien ilmoittamien titteliensä mukaan edes psykoterapeutti (joka on Valviran suojaama nimike) vaan vain "terapeutti" (jollain saaa ilmoittaa kuka vaan olevnasa). Hellstenin kirjat ovat todella pahasti self-help -tyylisiä elämäntaito-oppaita ja niissä on todella pahaa keittiöpsykologian vaaraa jatkuvasti, johtuen ihan siitä että kaverilla ei ole mitään virallisia kyvykkyyksiä psykologisiin asioihin, mieshän on teologi.

Ihan sydämellinen ja hyväätahtova mies varmasti, mutta olen kyllä ennen kaikkea häkeltynyt jos Pennanen on joku Tommy Hellstenin oppilas. Mulle jopa tämä selittää todella paljon tapahtunutta.

Kyllä, olen näihin tutustunut koska pikkuveljeni jolla on elämässä ollut vaikeaa oli jossain vaiheessa aivan hurahtanut näihin ja kuvitteli Hellstenin kirjoista löytävänsä jotain apua.

Moni voi löytää noista Hellstenin ajatuksista merkityksellisyyttä ja suuntaa elämäänsä ja olen onnellien kaikkien puolesta jotka löytävät, mutta toisaalta objektiivisesti tarkasteltuna Hellsten on ihan hörhöilyn rajamailla taiteilevaa tavaraa. Kuitenkin vain rajamailla, en sano että on hörhöilyä. Ja on todella vaikea nähdä miten hemmetissä Hellstenin pehmeä ja rakastava ote auttaa jääkiekkojoukkueen suorittamisessa.

Mun leuka on lattialla.
Isosti tämä.
 

VärienTunnustaja

Luottopelaaja
Viestejä
1 829


... olen sanaton. Pienet ovat erot valmentajien välillä? Toki tämä ehkä menee hieman överiksi, mutta ainakin huomiodaan kannattajat ja yhteisö.

Vai onko tämäkin paineiden lievitystä ja ennaltaselittelyä?

Eipä siinä ainakaan faneja paineiksi sanottu tai verrattu Torontoon. Lisäksi Kärpät tuosta sitten jatkoivat, vaikka helpolla se ei tullut.

En minä ainakaan kesken sarjan tällaisia kaipaa, koska vaikutti siltä, että selitellään mahdollista sulamista, mutta näin jälkikäteen edes olisi kiva kuulla vastuuhenkilöiden ottavan vastuuta. Lähinnä vain siksi, että koko kauden me fanit oltiin ne paineet ja ainoa kiitos oli Vaasan reissusta... Viimeiseen asti oltiin tukena.
 

Ipa72

Luottopelaaja
Viestejä
6 021


... olen sanaton. Pienet ovat erot valmentajien välillä? Toki tämä ehkä menee hieman överiksi, mutta ainakin huomiodaan kannattajat ja yhteisö.

Vai onko tämäkin paineiden lievitystä ja ennaltaselittelyä?

Vaiko voittavaa yrityskulttuuria?
Tapparan organisaatio on toinen hyvä esimerkki, jota Ilveksen tulisi analysoida tarkemmin.
Ei kopioida, mutta analysoida. Kulttuuria on mahdotonta kopioida, mutta sitä voidaan kehittää ja parantaa. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan tehdä vuodessa. Eikä se onnistu ainakaan ilman oikeaa johtamista ja kaikkien sitoutumista muutokseen.
 
Ylös