Pistetääs tänne vähän siirappisempi postaus, kun näyttää palstalaiset vaipuvan alakuloon. Myönnän, että samankaltainen on ollut suunta itsellänikin. Jo tovin. Mutta nyt kun käytiin pelissä, johon otin muksuni mukaan, niin 2,5v esikoiseni on pelin jälkeen laulellut leikkiensä oheessa "me ollaan Ilves Tampereella."(toki väärät chantin sanat, mutta en ala korjaamaan) Tästä oma mielialani Ilvestä kohtaan on noussut huomattavasti. Muista liigajoukkueista erotumme joukosta siten, että vaikka Ilvekseltä nypättäisiin kaikki mestaruudet pois, meillä on silti jotain sellaista, mitä muilla ei ole. Meille ei jäisi pelkät tyhjät housut, eikä ontto seura. Tämän seuran kannattaminen on joskus helvetin vaikeaa ja vaatii todellakin pitkäjänteisyyttä, mutta se ultimaattinen palkinto tulee vielä. On vain ajan kysymys koska. Ilves ei ole pelkkä joukkue, tai valmentajisto. Ihan sama kuka istuu siellä korkeimmalla pallilla. On vain Ilves. Nyt keltavihreetä lippua salkoon ja eteenpäin.