Tommi Niemelä - Ilveksen päävalmentaja 2024 -

Raipe-asiaa: Kun nyt jatkuvasti puhutaan siitä, että SaiPassa ei mitään prosesseja ole niin SaiPan menestyksen taustalla kannattaa huomioida se, että heillä oli peräti 16 kenttäpelaajaa, jotka pelasivat vähintään 50 ottelua viime kaudella. Sen lisäksi keskellä kautta tekivät hyvät hankinnat Nikkasen ja Pysykin muodossa, eivätkä hekään juurikaan poissa olleet saapumistensa jälkeen. Vaihtuvuus kokoonpanon sisällä oli siis hämmentävän pientä, mikä aina nopeuttaa asioiden sujumista huomattavalla tasolla. Koskee mielestäni myös yleisemmin työelämää.

Kaudesta 16-17 alkaen ei montaa joukkuetta ole SM-liigassa ollut, jotka ovat selvinneet noin vähillä poissaoloilla. Ilveksellä vastaavasti viime kaudella oli vain 9 kenttäpelaajaa, jotka noin monessa ottelussa (50 ottelua runkosarjaa) kokoonpanossa oli. Raipella sitten Tps:ssä esimerkiksi pakisto pysyi hämmentävän hyvin koossa, kun peräti 6 pakkia missasi alle 10 ottelua. Tämän kauden alkukin SaiPassa on tältä osin ihan lupaava. SaiPa on SaiPa ja Ilves on Ilves.

Niemelän ansioksi voidaan historiallisesti laskea se, että hänen joukkueet ovat suhteellisen isoista poissaolomääristä huolimatta menestyneet aika kivasti viime vuosina. Toisaalta, olisivatko joukkueensa paremmilla prosenteilla pystyneet haastamaan Tapparaa vahemmin finaaleissa, tai olisiko Ilves voinut mennä vähintään finaaliin saakka viime kaudella? KalPalla kun oli sekä vähän poissaoloja että myös erinomainen jatkuvuus varsinkin hyökkäyspään pelaajien osalta (taisi olla vähintään 10 pelaajaa, jotka pelasivat 3. kevättä putkeen Kuopiossa). Sen lisäksi sitten se valmennuksellinen jatkumo Karjalaisesta Miettiseen.

Ja kuinka paljon sitten valmentajan omat valinnat vaikuttavat siihen, että miten paljon sitä vaihtuvuutta kokoonpanossa on. Selitys iskuvammoista on mielestäni matalan aidan kautta menemistä - niitä tulee kaikille - joillekin vaan kaudesta toiseen enemmän kuin toisille (pl. selvät aivotärähdykset ja sikamaiset polvitaklaukset). Ymmärrän toki myös sen, että julkisuudessa emme tule koskaan kuulemaan oikeasti syväluotavaa selitystä tälle asialle. Ja totta kai myös fysiikkavalmennuksella ja urheilutoimenjohtajan tekemisillä oma vaikutuksensa on.

Onko Raipe yksinään automaattisesti sellainen velho, jonka joukkueen pelaajat pystyvät jatkossakin vetämään kaudet läpi noin käsittämättömän pienillä poissaoloprosenteilla ja siten se osaltaan mahdollistaa pärjäämisen heti alusta alkaen, jolloin on helppoa lällätellä kaiken maailman prosesseille tai projekteille? Onko Raipella jatkossakin yhtä osaava fysiikkatiimi ympärillään, onko hänen esimiehenään sellainen tyyppi, joka osaa/pystyy/tajuaa hankkia pelaajia, jotka historiansa puolesta pysyvät suht luotettavasti ehjänä. Eikä kyse ole pelkästään fysiikkaan liittyvästä valmentamisesta, vaan siitä miten ne pelaajat itseään hoitavat pelien ja treenien ulkopuolella. Siinäkin kuvioon astuu taas UTJ:n kyky löytää tällaisia tunnollisia, nöyriä, mutta samalla myös riittävän laadukkaita pelaajia. Tämä on siis omalta puoleltani ihan vilpitön ihmettely, että pelkällä päävalmentajallako tässä hommat ratkeaa.

Jos SaiPan nykyiseltä päävalmentajalta riisuttaisiin ilveshistoria pois, niin en olisi varma siitä, että haluaisinko taas yhden radikaalin päävalmentajavaihdon lisää, ainakaan niin että organisaatiossa taas pelkkä päävalmentaja muuttuu. Historiallisesti tuntuu, että menestyksen ottaminen vain sillä, että joku "meritoitunut" nimi hommataan penkin taakse ei ole kovin pitkä tie. Pitäisi olla jokin oma juttu eikä vain se, että nyt meillä on koutsi, joka on jossain muualla saavuttanut hyviä juttuja. Aika usein niiden hyvien juttujen saavuttamiseen tuntuu auttavan se aika/johdonmukaisuus ja selkeä suunnitelmallisuus.

Sitten kun kuvioon mukaan astuu se oma Ilves-sydän, niin tietenkin se viestii halua nähdä kaikkien aikojen Ilves takaisin omassa elinpiirissään. Siinäkin kuitenkin aivoissa askarruttaa tosiaan se, että onko meillä oikeanlainen organisaatio maksimoimaan nuo Raipen vahvuudet, jos sitä nopeaa "menestystä" halutaan nyt väkisin yrittää saavuttaa. Se kun Raipea haikailevien nimimerkkien suurin (sinällään ymmärrettävä) toive tuntuu olevan. Ja kääntyvätkö takit siinäkin sitten heti ensimmäisen esteen kohdalla, jos tuloksena on maksimissaan vain jokin paska pronssi tai vaikka hopeakin. Eikös sekin ole hävitty mitali ja ihan paska saavutus muutenkin.


Linkin takana taustoitusta siitä, että miten poikkeuksellisen vähän vaihtuvuutta SaiPassa viime kaudella oli.
Mikäköhän on taustalla Niemelän jengeissä tuossa isossa vaihtuvuudessa ja loukeissa. Ylipäätään poissaoloissa.

Lieneekö puhdasta sattumaa vai löytyykö jotain yksittäistä tekijää.
 
No sulla on sitten varmaan jotain parempaa tietoa tästä vai? Koska itselläni ei ole enkä näe miksi tämä ei voisi olla tottakin. Kyllähän kaikesta näkee ettei nuo nyt ainakaan toisiaan vihaa.
Onhan sen nyt oltava totta, kun ”ilon filosofi” Paatelainen niin sanoo. :D
 
Komppaan kyllä nyt tässä Mobutun ansiokasta analyysia. Niin paljon kuin Raipea arvostan ja hänestä tykkäänkin, näkisin nyt Raipen palkkaamisen vain yhtenä sarjana surullista jatkumoa joka ei ole tuottanut sitä kirkkainta. Tuomas Tuokkola, Karri Kivi, Antti Pennanen, Tommi Niemelä... Ilves on jo yli vuosikymmenen mennyt valmentajavalinnoissa niin, että otetaan aina vain se nimekkäin vapaana markkinoilla oleva nimi ja aina se yhteistyö on sitten lopulta potkuihin päättynyt. (Pennasen kanssa sopimuksen purkautumiseen). Samalla on vain uskottu sokeasti siihen että kun on ollut joku juttu tai kiekkobuumi joka on syttynyt Porissa, Hämeenlinnassa ja Lahdessa ja rekrytään se valmentaja vain tänne niin vuodessa se sama ihme toistetaan täällä Tampereella. Ei ole toiminut. Onko siis mitään takeita että nyt sitten taas uskotaan että haetaan Raipe tänne ja sokeasti uskotaan että tuodaan Lappeenrannan RaiPa-kiekko tänne niin finaaleihin mennään? Vai koittaa löytää se meidän oma tapa pelata jääkiekkoa joka olisi niin kestävä että se kääntää tiukat sarjat sitten meidän eduksi?

Mitä tuohon ilmapiiriin tulee, niin kyllähän se muutos viime kaudella oli ihan silmiinpistävä edeltäjään, mutta kuinka paljon siinä oli sitä uutuudenviehätystä ja ennen kaikkea helpottuneisuutta siitä että The Ankeuttaja happamine naamoineen lähti muualle. Se juttu selvästi kantoi kyllä viime kaudelle mutta voi olla että se jonkinlainen kuherruskuukausi on päättynyt ja pitää totutella siihen arkeen Hölön kanssa kun ei mennäkään vain voitosta voittoon.
 
Komppaan kyllä nyt tässä Mobutun ansiokasta analyysia. Niin paljon kuin Raipea arvostan ja hänestä tykkäänkin, näkisin nyt Raipen palkkaamisen vain yhtenä sarjana surullista jatkumoa joka ei ole tuottanut sitä kirkkainta. Tuomas Tuokkola, Karri Kivi, Antti Pennanen, Tommi Niemelä... Ilves on jo yli vuosikymmenen mennyt valmentajavalinnoissa niin, että otetaan aina vain se nimekkäin vapaana markkinoilla oleva nimi ja aina se yhteistyö on sitten lopulta potkuihin päättynyt. (Pennasen kanssa sopimuksen purkautumiseen). Samalla on vain uskottu sokeasti siihen että kun on ollut joku juttu tai kiekkobuumi joka on syttynyt Porissa, Hämeenlinnassa ja Lahdessa ja rekrytään se valmentaja vain tänne niin vuodessa se sama ihme toistetaan täällä Tampereella. Ei ole toiminut. Onko siis mitään takeita että nyt sitten taas uskotaan että haetaan Raipe tänne ja sokeasti uskotaan että tuodaan Lappeenrannan RaiPa-kiekko tänne niin finaaleihin mennään? Vai koittaa löytää se meidän oma tapa pelata jääkiekkoa joka olisi niin kestävä että se kääntää tiukat sarjat sitten meidän eduksi?

Mitä tuohon ilmapiiriin tulee, niin kyllähän se muutos viime kaudella oli ihan silmiinpistävä edeltäjään, mutta kuinka paljon siinä oli sitä uutuudenviehätystä ja ennen kaikkea helpottuneisuutta siitä että The Ankeuttaja happamine naamoineen lähti muualle. Se juttu selvästi kantoi kyllä viime kaudelle mutta voi olla että se jonkinlainen kuherruskuukausi on päättynyt ja pitää totutella siihen arkeen Hölön kanssa kun ei mennäkään vain voitosta voittoon.

Monesta asiasta samaa mieltä tässä, mutta Raipe on kyllä onnistunut muuallakin kuin Lappeenrannassa.

Ilveksen joukkuehenki on varmasti parempi, kuin ankeuttajan aikoina, mutta ei tuo nyt oikeasti sitoutuneelta menolta ole sitten kuitenkaan näyttänyt Niemelänkään aikoina.
 
Yksi asia mikä todellakin kääntää Hölöä ja Raipea vertailtaessa vaakakupin Raipen puolelle, on se että Raipen joukkueet ovat aina hyvällä työmoraalilla liikkeellä.

Vaikka Saipakin häviää pelejä, niin tuollaisia järkyttäviä kyykkäyksiä, mitä meille on tullut tälläkaudella esim. kotona Kärppiä vastaan tai vieraissa Hifkiä vastaan ei Saipalle ole tullut.

On paljon helpompi hyväksyä tappio taistelun jälkeen, kuin tuollaisten munattomien hiihtelyjen. Se on laittanut miettimään onko joukkueen yhteishenki kuitenkaan niin hyvä mitä on jossain mainostettu? Vai mistä johtuu moiset kurittomat ja haluttomat peliesitykset?
 
Yksi asia mikä todellakin kääntää Hölöä ja Raipea vertailtaessa vaakakupin Raipen puolelle, on se että Raipen joukkueet ovat aina hyvällä työmoraalilla liikkeellä.

Vaikka Saipakin häviää pelejä, niin tuollaisia järkyttäviä kyykkäyksiä, mitä meille on tullut tälläkaudella esim. kotona Kärppiä vastaan tai vieraissa Hifkiä vastaan ei Saipalle ole tullut.

On paljon helpompi hyväksyä tappio taistelun jälkeen, kuin tuollaisten munattomien hiihtelyjen. Se on laittanut miettimään onko joukkueen yhteishenki kuitenkaan niin hyvä mitä on jossain mainostettu? Vai mistä johtuu moiset kurittomat ja haluttomat peliesitykset?
Juuri näin. Onkos sitten Ilveksellä kuntopohja todella heikko vai mistä nuo kyykkäykset johtuvat, vai puuttuuko meiltä kokonaan johtajuus?

Tällä sesongilla niitä on ollut jo aivan liikaa - yksi tai 2 per kausi on jotensakin ymmärrettävää, että "lyödään läskiksi"... mutta ei niitä voi olla jatkuvalla syötöllä.

Jotakin ihmeellistä tuossa joukkueessa nyt on.
 
Yksi iso asia on peluutus . Puolustajista on jo pitkään kärkinelikko urakoinut kun taas pakit 5-7 pelaa liian vähän. Samaten hyökkäyksessä peluutus painottuu rajusti kärkiseitsikkoon.

Back-to-back peleissä Ilveksen liike ja kaikki tekeminen on ollut väsyneen näköistä päivänä 2. Halutonta ja laiskaa.

Heikko kuntopohja, kärjen ylipeluutus vai yhdistelmä molempia?
 
Raipella on erinomaiset näytöt niissä joukkueissa jossa on paljon nuoria ja lähtenyt kauteen "haastajina".
Nuoret kehittyy eniten just Raipen opein joka on vähän jopa hämmästyttävää.
Haluaisin nähdä miten Raipe suorituu joukkueessa jossa on paljon tähtipelaajia/ isopalkkaisia äijiä joilta odotetaan vaan ja ainoastaan Mestaruutta. Ja kun siihen lisätään 10-12 poissaoloa ja useampi avainpelaaja pois rosterista niin alkaisko peli sakkaa. En näe juuri näistä syistä et Raipe olis meille paras vaihtoehto. Ja sitten vielä ultimaattiset (Toronto) paineet niskassa.
 
Takaisin
Ylös