Maalikooste eilisestä Kansallisen Cupin ottelusta.
Ålandille harmillinen pilkku avausjakson päätöshetkillä. Ilveksen tasoitus oli kerrankin hieno puskumaali kulmapotkusta. Liekö Anna Westerlundin lopettaminen jättänyt tuon tilan vieraiden maalin edustalle? Ålandin voittomaali oli sitten taas harmillisesti kulman jälkeen maalin eteen pyörimään jäänyt pallo, johon vastustaja reagoi terävämmin.
- - -
Valitettavasti näyttää siltä, että sarjassa säilyminen on Ilveksen mestaruus.
Ilman suurta romahdusta ja jotain liian monella kaudella nähtyä henkistä takalukkoa väittäisin, että Ilves ei Kansallisesta Liigasta putoa tälläkään kaudella. Sen sijaan talven tulosten perusteella näyttää ihan realistiselta, että yläjatkosarja (onko taas Mestaruussarjan nimellä?) on tälläkin kerralla saavuttamaton tavoite.
Kaikkia Kansallisen Liigan joukkueita ei ole talvella kohdattu ja harjoituspeleissä joukkueiden kokoonpanot, tavoitteet ja tilanteet vaihtelevat, joten tuloksista yksin ei voi tehdä kovin suoraviivaisia päätelmiä. Tässä vaiheessa lienee kuitenkin selvää, että Ilves ei ole tälläkään kaudella mikään mestarisuosikki ja yläjatkosarjan osaltakin tamperelaiset ovat haastajan asemassa.
Tämä nuori pelaajarunko on nyt oikeastaan kolmatta kautta yhdessä, vaikka matkan varrella joitain pelaajia onkin tullut ja lähtenyt. Tässä vaiheessa kaipaisi pelaajilta ja etenkin joukkueelta kyllä jo jonkinlaista eteenpäin menemistä ikuisen alajatkosarjaan hyytymisen sijaan. Voisin kuvitella, että pelaajiakin se puuduttaa ja tuo muodostaisi taas syksyllä riskin, että parhaat pelaajat siirtyvät muualle houkuttelevampien tarjousten perään. Silloin alkaisi taas jälleen kerran rakennus lähes nollista junioripitoisen kokoonpanon muodossa kohti naisten edustusjoukkuetta.
Ilves on tyttöjenkin jalkapallon puolella ainakin määrällisesti suurseura. Seura on lähes kaikissa Palloliiton projekteissa mukana eturivissä pilotoimassa uusia toimintamalleja. Siitä huolimatta kentällä tehdään kaudesta toiseen Köpin lanseeraamat
ilvekset. Siksi jo ihan uskottavuudenkin vuoksi olisi aika mennä urheilullisesti eteenpäin.
Harjoituspeleissä ja Kansallisessa Cupissa on näkynyt ajoittain merkkejä edistymisestä, mutta toisaalta samoja tuttuja ongelmakohtiakin. Yksi merkittävin kysymysmerkki on jälleen, kuka viimeistelee maalit. Kaikissa muissa vaiheissa edistyminen valuu hukkaan, jos hyökkäyspäässä hakataan päätä seinään ottelusta toiseen.
Katsomossa nähtiin viime kaudella jo jonkinlaisia edistysaskeleita etenkin Tulevaisuuden tähdet -projektin muodossa, joka toi junioreita paikan päälle seuraamaan naisten otteita. Tuota pitää jatkaa vaan sitkeän järjestelmällisesti ja rakentaa merkitysellistä sidettä edustuksen sekä juniorien välille. Siellä on Ilveksen isoin kasvupotentiaali katsomoissakin.
Itse en kuulu kumpaankaan ryhmään, mutta vähän kuin miesten edustuksenkin kohdalla, peleihin olen menossa kannustamaan riippumatta siitä, kuinka masentavalta joukkueen touhu vaikuttaisi. Muistan vielä sen kamalan ajan, kun Ilveksellä ei ollut (miesten) edustusta ollenkaan ja uusi nousu piti aloittaa sen jälkeen pohjalta. Jos voin joukkueen olemassaoloon jotenkin omalla kannustuksella vaikuttaa, niin sen aion tehdä. Ilves on liian rakas luovutettavaksi vain pois hiipumaan jonnekin merkityksettömyyteen.
