Itseäni jotenkin harmittaa, että pitkäaikaiseksi rungoksi muodostuneiden pelaajien, kuten Päkkilän ja Ikosen, oletettava lähtö tapahtuu tällaisen kollektiivisen sukelluksen jälkeen ja keskiössä onkin lopulta valmentaja, jota ei huvittanut kätellä (no, ilmeisen ansaitusti sinänsä).