Ne pelaajat saa ihan kivaa palkkaa tosta hommasta. Vastineeksi niiltä odotetaan, että ne antaa jäällä kaikkensa. Ei ehkä jokaisessa lokakuun tiistaipelissä, mutta pudotuspeleissä ilman muuta.
Tapa jolla hävitään - ja tiputaan - toistuvasti vaikuttaa aika paljon siihen primitiiviseen reaktioon, joka seuraa tuollaisesta joukkueen munattomasta alistumisesta. Se on nöyryyttävää. Se on häpeällistä. Joku sunnuntaikävijä voi kuitata asian pienellä harmittelulla, mutta sellaisille, jotka elää ja kulkee joukkueen mukana koko kauden, tuollainen alistuminen näyttäytyy törkeänä petoksena. Tai näin ainakin voisin kuvitella. En ole Osastolainen. Mutta taidan vielä liittyä sitten kun täytän 50. Katsomoissa istuu ihan riittävästi kaikkia saatanan kuiskuttelijoita, joille pelissä käyminen taitaa olla vain keino päästä hetkeksi pois kotoa. Ääntä ja tunnetta pitää hallissa olla, ja mouhot eivät ole mitään naapureita vaan verivihollisia. Alhaisista alhaisimpia.