Tällä viikolla näimme 5v5 pelissä ehkä kokonaisvaltaisinta Jakke Parikka, herra ties kuinka pitkään aikaan. Ihan siis jo noissa tappio-otteluissakin! Jo viime viikolla varsinkin Tappara-peli oli hyvää tekemistä, mutta nyt näyttäisi jonkinlainen jatkumo löytyvän.
Muutamia silmää miellyttäneitä asioita:
K-Espoo pelissä syöttöpinna vahvalla pinchauksella - kaatui Espoo-pelurin kanssa laidassa hyökkäysalueella ja kaatuessaankin onnistui suojaamaan 4-5 sekkaa kiekkoa ennen kuin Török haki sen jaloista, ja loi sitten magiaa Jasekin kanssa. Sanotaan nyt tässä kuitenkin, että Espoo-pelissä hyökkäysten tukeminen jäi laukauksiin johtaneiden tilanteiden osalta lähinnä tähän paikkaan, mutta muutoin Parikka puolusti jo tässä pelissä hienosti läheltä useaan otteeseen mennen kunnolla mieheen kiinni, eikä epäröinyt samalla tavalla, mitä varsinkin Nyberg-Pelli-Kucerik porukalta tässä nähtiin.
SaiPa-pelin kavennusmaali lähti aggressiivisesta, oikein ajoitetusta eteenpäin puolustamisesta keskialueen purkukiekkoon. Tuossa irtokiekkotilanteessa Jakke painoi Karri Ahoa aika pitkään jään pintaan ja nähdäkseni tämän seurauksena SaiPalla ei ollut painottoman puolen pakkia varmistamassa Jasekin läpiajossa. Tässä pelissä spottasin yhden laukauksen omiin, jossa Parikkakin olisi voinut jotain tehdä paremmin, mutta sekään ei ollut paha paikka (minusta).
KalPa-pelin tasoitusta edelsi yli minuutin mittainen omissa pyöriminen. KalPa heitti päätykiekon, johon Jakke pääsi väliin. Ketterän kasvatti lähti nostamaan jalalla keskialueelle, muu porukka pääsi vaihtamaan samalla kuin Jakke painoi alivoimaisena kiekkoa väkisin yli hyökkäyssiniviivan. Siellä Lööken kanssa lopullinen riisto ja tässä myöhemmin oli hienosti pelaajien väliset etäisyydet ja yhteistyöt kunnossa ja KalPan heikko täyttö hyödynnettiin tehokkaalla tavalla lopulta.
Imatran mies pääsi melkein kruunaamaan hienon pelinsä minuutilla 55 päästyään 2v1 tilanteeseen maalin eteen Ratin kanssa. Jaken esitys oli niin hieno, että jos olisi itse tarjoilun sijasta vetänyt vaikkapa yli blexeihin, niin se olisi lopulta jonkun perseen kautta kimmonnut sisään. Jaken corsi oli pelissä "vain" 11-10", mutta omiin muistiinpanoihin omiin tulleissa vedoissa 7-8 kappaleessa Jakke pelasi tilanteen joko oikein tai oli muuten vain sijaiskärsijänä. Esimerkinä tuo ekan eran suorahyökkäys, joka päättyi KalPan jäähyyn Dominon päälle ajautumisesta. Vastaavasti hyökkäyssuunnan vedoista löysin vain yhden "turhan" tilanteen. Muutoin tuli pääsääntöisesti vahvoja oman alueen tilanteiden selvityksiä, pinchauksia ja kelvollisia toimituksiakin.
Omissa papereissa Ilves otti vastaan 32 pahaa paikkaa yhteensä tällä viikolla 5v5 pelissä. Pakkien osalta oma paikkajakaumani meni näin:
Pelli 8 (3+3+2)
Utunen 8 (2+3+3)
Nyberg 8 (4+2+2)
Kucerik 6 (5+1+0)
Latvala 5 (2+3+0)
Johansson 5 (1+2+2)
Soini 4 (6 minuutin peliajalla)
Parikka 4 (2+0+2)
Pitkät puolustusalueen puolustuspelit olivat joukkueelle jonkinlainen ongelma lähinnä Lappeenrannassa, jossa itse en löytänyt Parikalle yhtään sellaista tilannetta, kun taas esim. Kucerikille niitä tuli 5 ja Latvalalle 3. Suorahyökkäykset tässä toki nyt se isoin ongelma on ollutkin kollektiivisella tasolla.  Myös virallisessa corsi-tilastossa Parikka otti vähiten laukauksia vastaan peliaikaan suhteutettuna koko viikolla.
Peliaika KalPaa vastaan oli kauden isointa. Prosentuaalisesti Parikka pelasi 34% Ilveksen peliajasta tasakentällisin, mikä sekin oli Jaken ennätyslukema tältä kaudelta. Alivoimassa Parikka pelasi 54% peliajasta - se oli 2.kerta tällä kaudella, kun Jake pelasi yli puolet Ilveksen av-ajasta. Mielestäni nyt olisi paikka yrittää leipoa Parikasta sinne osastolle johtajaa, koska Latvala on siellä aika huonosti asioita ollut hoitamassa isoimmalla vastuulla, vaikka hänen kuuluisi jonkinlainen av-spesialisti olla. Vaikeaa on ollut ilman Niken
ohjaavaa kättä.
Korostan sanaa yrittää, sillä myös Parikka oli ottamassa paria av-maalia omiin. Espoota vastaan hänenkään sijoittuminen ei ihan optimilta näyttänyt sisäänviennin puolustamisessa, jossa Näde-Kuc-Jake oli huonolla tiiviydellä puolustamassa siniviivaa. SaiPa-pelin 5-2 maalissa Jake pelasi vähän lepsusti aloituksen jälkeisen tilanteen, josta rauhoitus päälle ja muutamia sekunteja myöhemmin maali omiin. Uskoisin kuitenkin, että tällainen 5v5 puolustaminen on mahdollista siirtää myös tuonne alivoimankin puolelle. Jotain siellä nyt tarttis testailla.
Jaken peliaika tasakentällisin kaudella 21-22 oli 18:30. Seuraavalla kaudella 15:45, sitten 14:31 ja viime kaudella 14:19. Jake ei ole ollut surkimus, mutta suunta ei varsinaisesti ole ollut ylöspäin. Niemelän sapluuna vaikuttaa omaan silmään kuitenkin ihan hyvin sopivan Parikalle, sillä viime kaudellakin ennen sitä valitettavaa parin kuukauden poissaoloa otteet oli nousujohteiset. Loppukaudesta samanlaista rytmiä ei sitten ihan löytynyt ja tämänkin kauden alkua on myös hankaloittanut loukkaantuminen.
Nyt on isoa johtajan tonttia tarjolla Ilveksen pakistossa. Jaken Ilves-sydäntä ei tarvitse epäillä, mutta välillä on tuntunut hieman siltä, että sellainen kaikista suurin kunnianhimo ja päämäärätietoisuus on ehkä hivenen jäänyt piippuun tuossa johtavan tontin nappaamisessa.  Tämän suuntaisia esityksiä viikosta toiseen, niin ei ainakaan allekirjoittaneen tarvitse epäillä noita asioita enää lainkaan. Toivon todella, että kaikki natsaa ja Parikka palaa samanlaiseen valokeilaan, mitä parhaimmillaan silloin muutamia vuosia sitten nähtiin (ja samalla muukin pakisto seuraisi perässä). Potentiaalia on! Tehdään uusi bromance! Jumalainen Johansson, Perkeleellinen Parikka. Laitetaan Lesterin mustat sukat pyörimään jalassa kaihossa keltavihreänä.