Havainnollistava tilastoesimerkki siitä, kuinka katastrofaalisella tasolla Ilveksen tehokkuus maaleissa on kumpaankin suuntaan. Katsokaa tätä paskaa - valtava läjä ilveksenpaskaa.

Ilves on käyttänyt yhteen maalin keskimäärin 22,1 laukausta. Viime kauden surkein tässä tilastossa oli Jukurit, joka tarvitsi yhteen maaliin 19,4 kutia. Jukurit laukoi noin 10 vetoa vähemmän ottelukohtaisesti (42,4 vs Ilveksen nykyinen 52,8) ja teki maaleja 0,20 / ottelu vähemmän. Tilastoista siivottu vl-kilpailujen maalit pois.
Kaudella 23-24 huonoin oli HPK lukemalla 21,2 laukausta / maali.

Mikäli tilastoni ovat ajantasalla niin edellisen kerran Ilvestä huonompaa tehokkuutta tällä saralla on nähty kauden 21-22 Sportilta lukemalla 22,9. Ilveksen tämän hetkistä lukemaa heikompia suorituksia kaudesta 14-15 alkaen taisi olla vain yhden käden sormien verran. Kaivelen nämä ylös tarkemmin, jos näihin lukemiin jämähdetään pysyvämmin. Tai sitten teen jotain muuta.

Ilveksen päästettyyn maaliin on puolestaan mennyt keskimäärin 12,4 laukausta. Viime kauden surkein tässä tilastossa oli TPS lukemalla 14,1. Laukausmäärissä on noin yhden kappaleen ottelukohtainen ero (TPS 44,1, Ilves 43,1) mutta Ilves on päästänyt 0,34 maalia enemmän kuin tuo TPS. Kauden 23-24 surkein oli KooKoo lukemalla 14,4. Olen hieman sekavasti arkistoinut puolustuspään kuteja ennen kautta 23-24, mutta tämä 12,4 lienee hännänhuippuja viimeiseltä 10 kaudelta.

Ilveksen laukauksista maalille asti (torjutut+maalit) on mennyt 50,3% kaikista vedoista. Kahdelta edelliseltä kaudelta matalin lukema on viime kauden TPS:n 50,9%. Erityisesti yv-laukausten prosentti on häpeällisellä tasolla (yllätys). Vastaavasti Ilveksen maalille perille asti on tullut 55,2%, joka ei ole ihan surkeimmasta päästä verrattuna viime kausien paskimpiin suorituksiin Liigassa, mutta on tippunut valtavasti viime kauden Ilveksen lukemasta 52,9%, joka taas oli Ilveksen paras noteeraus ainakin kaudesta 16-17 alkaen.

Neljään edelliseen peliin ylivoimat ovat tuottaneet ruhtinaalliset 5 laukausta maalia kohti. Kruununa edellinen viikonloppu, jolloin ensin Kärppiä vastaan yhteen yv-laukaukseenkin meni keskimäärin 92 sekkaa - nekään ei mennyt maalia kohti. Raumalla saatiin yli 3 minuuttiin sentään 1 maalia kohti ja teknisesti toki ihan jopa kaksikin, koska Törökin huipputontti tuli aivan yv:n loppumisen jälkeen. 1 laukaus, 2 laukausta, potato, potahto.

Ilves on "ylisuorittanut" maalinteon tehokkuudessa ainoastaan kahdesti ja kaikissa 11 muussa pelissä ollaan oltu jäljessä jopa viime kauden lukemia (16,6, joka ei sekään ollut superihmeellinen aikaisempiin kausiin nähden); Kotipelissä Lukkoa vastaan ja Kuopion pelissä, joka jotenkin onnistuttiin sössimään. Sössittyjä johtoasemiakin on kaikkiaan ehtinyt tulemaan jo viidessä eri pelissä. Rikki olevan joukkueen merkki tuokin, aivan kuten nämä jatkuvat romahtamiset. Otteluviikkoja on takana nyt 5 kpl runkosarjassa ja neljällä eri viikolla vähintään yhdessä pelissä ollaan päästetty vähintään 5 maalia. Ainoalla viikolla, jolloin ei päästetty neljää, päästettiin kaksi kertaa 3 maalia ja onnistuttiin perseilemään piste jopa Pelicansia vastaan.

mk=maalia kohti(maalit+torjunnat) kl=kaikki laukaukset


Ilveksen YV-laukaukset ottelukohtaisesti koko joukkueen tasolla aikaisemmilta kausilta: Ensin maalia kohti ja sitten kaikki laukaukset. Lopussa vielä laukaisutahti.

25-26: 4,6 / 9,8 = 47,2%, 36,9 sekuntia / veto
24-25: 4,4 / 7,9 = 54,8%, 37,7 sekuntia / veto
23-24: 4,4 / 7,6 = 58,1%, 42,1 sekuntia / veto
22-23: 4,1 / 7,2 = 57,5%, 44,6 sekuntia / veto

Erikoistilannepörssiä olen normaalisti ensimmäisen kerran päivitellyt Kurjala-turnauksen aikoihin, mutta kun tässä nyt yv-laukauksista puhuttiin niin otetaan samalla vilkaisua näihin säälittäviin lukuihin. Kukapa olisi ennen kauden alkua uskonut, että Iivari Heikkinen on 5v4 yv-plussissa Mäntykiveä ja Löökeä edellä ekan viidenneksen jälkeen. Mainittakoon virallisten tilastojen ulkopuolelta, että tuo KalPa-pelin Borgin maali on mielestäni yv-maali, vaikka virallisesti se tasakentällisin tulikin. Siinä jäällä olivat Borg(1+0), Henman(0+1), Svej(0+1), Mänty ja Pelli, joten teknisesti näille voisi antaa plussan, mutta mennään virallisen protokollan mukaan. Haluan ehdottomasti tehdä selväksi, että en myöskään ole Kari Kalto, joka yrittää sokerikuorruttaa yv-prosenttia paremmaksi.

Ilveksen yv-maaleista kaksi kappaletta on tullut 5v3 tilanteista - jäällä olivat Johansson, Lööke, Jasek, Mänty ja Klingberg. Samalla myös toinen noista Ilveksen päästämistä av-maaleista oli mielestäni enemmänkin 4v4 maali, kun kotipelissä Jyppiä vastaan esimerkiksi Lööke hyppäsi juuri vasta jäälle ja Borg ei sieltä ehtinyt edes pois.



Tässä vielä vertailuna viime kauden vastaava taulukko. Siellä oli mm. Suomi ja Klingberg yhteenlasketussa maalimäärässä 10 (yksi Callen maali oli tyhjä maali SaiPaa vastaan) ja kummallakin maalinedushärällä kudit meni yli 80% maalia kohti.



Erikoistilanteisiin olennaisena osana liittyy myös se, että paljonko niitä pelataan. Tämäkään ei ihan mairittelevalta näytä. Aika vähän tulee hankittuja ylivoimia sellaisista kunnon röyhkeistä haastoista, kun ne puuttuu aika isosti.



Aloituksissakin ollaan oltu nyt 7 peliä putkeen jäljessä. Erityinen huomio kiinnittyy Lukas Jasekin hyökkäyspään aloituksiin, jotka ovat näissä 7 pelissä olleet 34,7% tasolla. Viidessä edellisessä ottelussa prosentit ovat olleet väliltä 14-33%. Hyökkäyspään prosentit kun tuppaavat yleensä olemaan parempia kuin muiden alueiden prossat niin voidaan puhua poikkeuksellisen heikosta suorittamisesta.

Loistavaa tilasto nikkarointia taasen. Ei jää epäselväksi mistä maalinteko ongelma suurilta osin johtuu. Suomi lähti ja Calle saikuttaa ni maalinedus rouhijat loistaa poissaolollansa. Paska yv siihen päälle.
Oma pää vuotaa ku Esterin perse. Av ja tuhannen muutaki asiaa "Ilves paskana". Kai se joukkue jo alkuunsa rakennettiin vajaaksi, eli rikkinäiseksi. Aika monena vuonna puhuttu Ilveksen kohdalla karvaperseiden puuttumisesta, mutta mitään ei olla opittu. Noh, ohan Calle,tai olis mutta ku...

Mielenkiintoista kyllä seurata, että alkaako tulos paranemaan. Taulukon mukaan Ilveksen pistekeskiarvo 0.92, kun xG:n mukaan "pitäisi" olla 1.85.

CHL-historiaa kun kerran tehtiin niin otetaan siitäkin muutama huomio talteen jälkipolville ihmeteltäväksi, että mitähän helvettiä Ilveksessä oikein tapahtui syksyllä 2025.

Alkusarjassa Ilves oli tappioasemassa ainoastaan 4:27 peliajasta. Tämä tapahtui kierroksella 2 Belfastisssa. Ilves oli siis johtoasemassa 71% pelatusta ajasta ja 1,2% tappiolla. Tästä huolimatta Ilves loi kuitenkin maaliodottamaa vastustajaansa enemmän viidessä pelissä; ainoana poikkeuksena oli ottelu Ingolstadtia vastaan. Tuossakin pelissä Ilves voitti avauserän xG:n 1,06 - 0,63. Kahden erän jälkeen saksalaiset olivat tuossa edellä 0,18:n verran (1,67 - 1,85) ja lopullinen ero oli sitten 2,72 - 3,06.

Maaliodottamien lisäksi Ilves myös tuotti enemmän laukauksia ja laadukkaita maalipaikkoja. Ironista kyllä, Ilveksen laukaisumäärä ottelukohtaisella tasolla on hyvin lähellä SM-liigan lukuja; CHL:ssä 52,0, liigassa 52,8. Suurena erona sitten tehokkuus, sillä Ilves teki maalin 13 laukauksen välein, kun taas SM-liigan puolella olemme tosiaan vuosikymmenen otannalla aivan roskasakkia lukemalla 22,1. Tuo 13 kutia on aikalailla sitä, mitä parhaimmillaan Ilves tarvitsi Psykoterapeutin kanssa kauden 23-24 runkosarjassa. Isona erona vain se, että Ilves laukoi CHL:ssä 10 kutia enemmän ottelukohtaisesti kuin Kättelijän ainoassa täydessä runkosarjassa.

Myös vastaanotetuissa kudeissa lukemat ovat melko lähellä SM-liigassa nähtyjä. CHL:ssä 39,8. Liigassa 43,1.

CHL käyttää maaliodottamissaan termejä high danger, mid danger ja low danger ilmaisemaan laukauksen vaarallisuutta. HD-tason paikkoja Ilves loi 33 kappaletta - näiden neljän syksyn aikana se on Ilveksen ennätys. Aikaisemmilla kausilla high danger paikat ovat jakaantuneet näin: Ilveksen lukemat vasemmalla, vastaanotetut oikealla. Ensin mainitaan dangereista syntyneet maalit ja sitten kaikki paikat. Kauden 23-24 sulkeissa olevissa lukemissa mukana myös pudotuspelit Pardubicea vastaan.

22-23: 3/28 - 6/19
23-24: 5/20 (5/24) - 12/38 (12/47)
24-25: 2/18 - 8/22
25-26: 5/33 - 2/16

Maalien ja maalipaikkojen ero näissä high danger paikoissa

22/23: -3 / +9
23/24: -7 / -18
24-25: -6 / -4
25-26: +3 / +17

Korkean paikan mahdollisuuksissa voitettiin siis ensimmäistä kertaa sekä maalit että maalipaikkojen määrä

Mid dangereissa vastaavat lukemat: Tehokkuus niissä korkeimmalla tasolla, paikkojen määrässä niukasti syksyä 23 perässä. Mid dangereissa ollaan pärjätty ihan kohtalaisesti, mutta nyt erot olivat plussan puolella ennätyksellisellä tasolla.

22-23: 5/81 - 4/55
23-24: 14/106 (15/132) - 5/91 (8/120)
24-25: 8/91 - 9/64
25-26: 16/102 - 3/52

22-23: +1 / +26
23-24: +9 / +15
24-25: -1 / +27
25-26: +13 / +50

Low danger:

22-23: 4/227 - 3/162
23-24: 2/150 - 1/240
24-25: 6/235 - 4/167
25-26: 3/177 - 2/171

22-23: +1 / +65
23-24: +1 / -90
24-25: +2 / +68
25-26: +1 / +6

Tämän kauden CHL:ssä Ilveksen keskimääräinen laukauksen "arvo" on ollut 0,060:n luokkaa, vastaanotetussa lukema on 0,045. Liigan puolella Ilves on myös luonut korkeampiarvoisia paikkoja peleissään. Ipan luomat paikat 0,062 ja vastaanotetut 0,055. Erotus siis kuitenkin huomattavasti positiivisempi CHL:n puolella, ja CHL:ssä kannattaa myös huomioida tuo tappiotilanteiden olemattomuuskin.

YV-maaleja syntyi 5 kappaletta. Näistä kaksi oli 5v3 ylivoimia eli samansuuntainen tarina kuin SM-liigankin puolella. Yv-prosentti 19,2% ei kuitenkaan edelleenkään mitään päätähuimaavaa ole ja aikamoista sekoilua se tuossa käkikellopelissäkin ajoittain oli.

Kurinalaisuus näissä karkeloissa on ollut hyvää, sillä Ilves oli alivoimalla ainoastaan 11 kertaa. Tehokkuus virallisesti 100%, vaikkakin tuo Ingolstadtin maali syntyikin aivan alivoiman päättymisen jälkeen, siten että Ilveksen 5. pelaaja ei ehtinyt tapahtumiin mitenkään vaikuttamaan.

Tässä vielä koostettuna lukemia aikaisemmilta kausilta.

Laukauksia ja maaliodottamia syksyt 2022 ja 2023



Syksyt 2024 ja 2025



Maalipaikkojen vaarallisuus syksyt 2022 ja 2023




Maalipaikkojen vaarallisuus syksyt 2024 ja 2025

Tämä näyttää kyllä todella skitsolta.

2020-luvun(20-21-kaudesta eteenpäin) runkosarja pistekeskiarvolla,(koska ottelumäärissä lievää vaihtelua).

1. Ilves 1.82
2. Tappara 1.81
3. Lukko 1.76
4. HIFK 1.69
5. KalPa 1.64
6. Pelicans 1.57
7. Kärpät 1.56
8. K-Espoo 1.55 (vain 77 ottelua)
9. TPS 1.54
10. KooKoo 1.52
11. Jukurit 1.37
12. Ässät 1.34
13. HPK 1.33
14. Sport 1.28
15. JYP 1.17
16. SaiPa 1.08

2020-luvun(kaudesta 20-21 eteenpäin) järjestys lopullisten sijoitusten keskiarvolla, eli playoffit mukana.

1. Tappara 2,8
2. Ilves 4,4
3. HIFK 5,0
4. KalPa 5,4
5. Lukko 5,4
6. TPS 6,8
7. Pelicans 7,2
8. Kärpät 7,8
9. KooKoo 8,4
10. Jukurit 10,2
11. Ässät 10,2
12. Sport 10,8
13. HPK 11,4
14. SaiPa 11,8
15. Jyp 13,6

Pelipaikkojen välisestä maalijakaumasta pari juttua:

- Prosentuaalinen osuus on pysynyt samana vrt. viime kausi. Pakkien maalimäärä ottelua kohti on pysynyt hyvänä, mutta tuo on etupäässä lähinnä Simme Johanssonin ansiota. Ainoastaan 3 pakkia on tehnyt maalin tähän mennessä; Simme 7, Kucerik 3, Pelli 1. Viime kaudella 9 pakkia pääsi maalin makuun runkosarjassa. Hyökkääjien maalintekotahti on heikointa sitten kauden 15-16

- Tasakentällisin Ilves-pakkien maalintekotahti on edelleen kovaa luokkaa, sillä 0,529 maalia on SM-Liigan aikana seurahistorian 10. korkein tahti. 2000-luvulla tahti on 3. korkeinta kausien 21-22 (0,650) ja 24-25 (0,600) jälkeen

- Pakkien maalintekotahti on hyvää, mutta syöttöpisteitä on tullut sitten aika vähän pl. Simme. Pakeille on tilastoitu yhteensä 119 ottelua ja noihin on isketty pisteet 11+20 eli 0,265. Viimeksi näin heikkoa tahti on ollut kaudella 18-19

- Simme-riippuvuus näkyy myös siinä, että Johansson on tehnyt pakkien pisteistä 41,9%. Edellisen kerran näin kova riippuvuus tehokkaimman pakin pisteistä oli kaudelta 05-06 lukemalla 42,0%. Kaudella 22-23 Lancasterilla oli myös kova 37,9%, mutta silloin meillä oli sarjan kutakuinkin vähiten maaleja päästänyt joukkuekin. Esim. kaudella 21-22, jolloin paljon maaleja päästettiinkin, niin paras pakki teki pisteistä vain 25,9%

- Kultakypärä Török on myös ollut prosentuaalisesti varsin merkittävässä roolissa Ilveksen maaleissa. Törökin 17 pistettä 44 maalista muodostaa lukeman 38,6%. Edellisen kerran lukema on ollut tätä isompi kaudella 2001-2002 Vesa Viitakosken kanssa. Sitä edeltävä ennätys oli kaudelta 90-91 lukemalla 39,2%. Kertoo tämäkin aika poikkeuksellisesta alkukaudesta

Vaikka pari voittoa viikonloppuna saatiin ja joukkue näytti joukkueelta, niin tehokkus sinällään ei edelleenkän vakuuttavalla tasolla ollut. Tapparaa vastaan tarvittiin 18,3 kutia / maali ja 27,0 ilman tuota tyhjää maalia. Jukureita vastaan lukema oli 17,0. Kaikki nämä lukemat ovat perässä esim. viime kauden lukemaa, joka nyt sekään ei mikään superhyvä ollut. Kiva, että kärsivällisyys kesti Jukureita vastaan, mutta tuolla tehokkuden tasolla sitä kärsivällisyyttä tullaan vaatimaan kyllä viikosta toiseen.

PM=pakkien maalit HM=hyökkääjät KM= kaikki maalit(ei voittolaukauksia, koska niistä ei tilastoihin pisteitä) OM=omiin menneet maalit



P M=pakkien maalit P S=pakkien syötöt P P=pakkien pisteet Paras P tarkoittaa siis tehokkaimman pakin osuutta joukkueen kaikista maaleista pl. voittolaukauskisojen voittomaalit





PM=pakkien maalit TK M=tasakentällisin tehdyt maalit



Kulta K=kultakypärä ja prosentti kuvaa siis osuutta joukkueen kaikista maaleista

@Mobutu Sese Seko osaatko antaa analyysiä, että miltä blokkitilastot näyttää tällä hetkellä? Miten ne peilautuu aiempiin kausiin, liigan keskivertojoukkueisiin, liigan top4-joukkueisiin jne. Onko pelaajakohtaisia muutoksia aiempiin kausiin nähden?

EDIT: siis voi isäkissan herkkurasia miten tyhmä muotoilu meikäläiseltä. Totta kai sä osaat mutta ehditkö/pystytkö/onko tarjota jollain aikataululla moista katsausta.

vilho sanoi:

@Mobutu Sese Seko osaatko antaa analyysiä, että miltä blokkitilastot näyttää tällä hetkellä? Miten ne peilautuu aiempiin kausiin, liigan keskivertojoukkueisiin, liigan top4-joukkueisiin jne. Onko pelaajakohtaisia muutoksia aiempiin kausiin nähden?

Laajenna klikkaamalla

Mielenkiintoinen kysymys. Mulla on joukkuetasolla blokkeja vain Ilveksestä ja niitäkin ainoastaan kaudesta 23-24 alkaen. Mä en ole hirveästi kerennyt tätä osastoa analysoimaan, kun en ole noita saanut kovin organisoituun järjestykseen laitettua ennen tätä viestiä. Ei myöskään valitettavasti ole jaoteltuna alivoimatilanteisiin - se olisi ihan mielenkiintoinen lisä itsellenikin, mutta aikataulullisista syistä johtuen tuskin tuohon pystyn venymään.

Ilveksen pelaajien blokkaamat laukaukset kausittain, vastustajien luomat kokonaislaukaukset ja blokatut laukaukset prosentteina kaikista vastaanotetuista vedoista:

25-26: 155(7,8), 850(42,5), 18,2%

24-25: 582(9,7), 2784(46,4), 20,9%

23-24: 521(8,7), 2875(47,9), 18,1%

Verrokkina sitten se, että paljonko Ilveksen vetoja vastaavasti vastustajat ovat blokanneet:

25-26: 192(9,6), 990(49,5), 19,4%

24-25: 580(9,7), 2913(48,6), 19,9%

23-24: 458(7,6), 2522(42,0), 18,2%

Tällä kaudella Ilveksestä eniten blokkeja tehneet:


Kucerik 26 (1,30) Johtaa koko sarjan blokkitilastoa yhdessä Horse Salmelan kanssa yksilötilastot löytyvät Liigapörssistä
Nyberg 16 (0,84)
Pelli 13 (0,65)
Johansson 11 (0,61)
Mäntykivi 10 (0,63)

Borg 10 (0,50)
Parikka 9 (0,69)
Latvala 8 (0,42)
Lööke 6 (0,32)
Hermonen 5 (0,36)

Soini 5 (0,29)
Engberg 5 (0,26)
Teuho-Markkola 4 (0,33)
Jasek 4 (0,21)
Török 4 (0,20)

Henman 4 (0,20)
Jasek 4 (0,21)
Utunen 2 (0,50)
Laurell 2 (0,40)
Heikkinen 2 (0,22)

Nättinen 2 (0,18)
Niskanen 1 (0,13)
Klingberg, Svejkovsky, Mottard ja Björkqvist 1

Taulukkomuodossa kausikohtaiset vertailut.



Kausi 24-25:



Kausi 23-24:



Pelipaikkakohtaisesti blokit vierekkäin alkaen kaudesta 23-24:



Kaudella 25-26 pakit 91 blokkia (4,6), hyökkääjät 62 blokkia (3,1). Kahteen laukaukseen laukaus oli merkitty blokatuksi, mutta yksilölle siitä ei tullut merkintää, joten siksi yksilöiden yhteenlasketussa määrässä voi olla lievä heitto tuohon kollektiiviseen blokkitilastoon nähden. Pakit blokannut noin 58,7% kaikista blokatuksi merkityistä vedoista.

Kauden 24-25 blokit:

Kaudella 24-25 pakit 307 blokkia (5,1), hyökkääjät 274 blokkia (4,6). Pakit blokkasivat noin 52,7% vedoista. Tässä oli yksilöissä vain yhden kappaleen heitto verrattuna kollektiiviin.

Kausi 23-24:

Kaudella 23-24 pakit 303 blokkia (5,1), hyökkääjät 218 blokkia (3,6). Pakit blokkas näistä vedoista noin 58,2%.

Blokkimäärien kehittyminen niillä nykyisillä pelaajilla, jotka ovat vähintään kahdella kaudella Ilveksessä pelanneet kaudesta 23-24 alkaen ja tätä blokkaustoimintaa muutenkin enemmän harrastaneet. Kaudet vanhimmasta uusimpaan.

Latvala 0,83, 0,80, 0,42. Latvalalla määrä tippunut siis aika merkittävästikin

Parikka 0,66, 0,44, 0,69.

Pelli 0,48, 0,67, 0,65,

Nyberg 0,70, 0,84

Johansson 0,44, 0,61

Utunen 0,76, 0,50

Mäntykivi 0,35, 0,57, 0,63

Borg 0,50, 0,50

Nättinen 0,61, 0,18. Latvalan ohella toinen av-spesialisti, jolla tämä määrä tullut roimasti alaspäin

Lööke 0,29, 0,32

Hyökkääjien blokkimäärät siis laskeneet aika paljon. Viime kaudella tällä osastolla alaketjujen laiturit Könönen ja Väisänen nousivat erityisesti esiin tällä saralla. Nykypelaajista Nättinen, Björkqvist ja Klingberg olivat myös kohtalaisen aktiivisia blokkaamisessa. Sinällään mielenkiintoista, että runkopelaajista Männyn, Borgin ja Lööken tilastot ovat samalla tasolla kuin viime kaudella. Tämä siis siitäkin huolimatta, että kokonaistasolla joukkue ottaa selvästi vähemmän vetoja vastaan tasakentällisin: "Tasakentällisin" Ilves on ottanut vastaan 32,8 laukausta per peli, kun viime vuonna tuo lukema oli 38,1. Alivoimissa Ilves on ottanut tällä kaudella vetoja vastaan 8,6 / ottelu, viime vuonna vastaava luku 7,8.

Pakeilla on joko samaa tasoa, tai selvää nousua pl. Ode. Uusista hyökkääjistä oikein kukaan ei erotu tällä osastolla selvästi.

Yleisesti ottaen blokkien vähentymiset seuraavat sitä kaavaa mistä olen puhunut aiemminkin eli Ilveksen maalille tulee merkittävästi vetoja aikaisempaa enemmän. Viime kaudella vastustajien vedoista 52,9% tuli Ilveksen maalille saakka ja tälle kaudelle se on noussut lukemaan 55,8% ja nyt viime aikojen otteluissa prosentti on toistuvasti ollut ihan siellä 60% kieppeillä. Myös paikkojen vaarallisuuden laatu maaliodottamassa on kasvanut todella paljon, sillä Ilveksen vastaanottamien kutien keskiarvo tällä kaudella on 0,060. Vielä viime kaudella se oli vain noin 0,050 tai 0,051. Erityisesti viime peleissähän nuo ovat olleet taivaissa huonosta suorahyökkäyspuolustamisesta ja ajoittain kammottavasta alivoimasta johtuen. KalPaa vastaan 0,075, SaiPaa 0,077, Espoo 0,082, Jukurit 0,064, Tappara 0,073 (tässä kyllä se Tapparan yksittäinen yv ja lopun ilman maalivahtia pelaaminen nosti tuota poikkeuksellisen paljon), TPS Turun pelissä 0,086.

Yleisemmin olisi mielenkiintoista nähdä liigan kehitystä laajemmalla otannalla. Ilvekseen liittyvät asiat vie suurimman mielenkiintoni, niin en oikein riittävän laadukkaasti ehdi perehtymään trendeihin. Avonaisemmasta ja kaoottisesta pelaamisestahan on puhetta piisannut koko sarjan tasolla. Viime aikojen vastustajista ja viime kauden finalisteista ainakin pistää silmään se, että SaiPa ottaa toistuvasti erittäin isoja paikkoja omiin. Sitten taas vastaavasti KalPa laukoo paaaaljon vähemmän kuin viime kaudella, mutta toisaalta myös tontitkin ovat vaarallisuusarvoiltaan sitten isompia, sillä KalPankin keskimääräisen paikan arvo on kasvannut lukemasta 0,069 lukemaan 0,076. Ilveksessä tätä hyökkäyspään maalipaikan vaarallisuuden maksimointia vetomäärien kustannuksella koitettiin kaudella 23-24; runkosarjassa supertehokasta, pudotuspeleissä ei niinkään. Viime kauden Pelicans lähti myös tälle polulle Niemelän poistumisen jälkeen.

En tiedä toiko hirveästi lisäarvoa, mutta siinä nyt joitain murusia aiheen tiimoilta numeraalisesta näkövinkkelistä.

Maajoukkuetauko voisi olla hyvä paikka ottaa kauden eka vilkaus erikoistilannetilastoihin yksilötasolla.

Alivoimaprosenttihan (72,6) on aivan kammottava. Kauden av-vaihdoista olen nähnyt noin 75% vielä jälkikäteen ja sanoisin, että hyvän ja huonon päivän välinen ero noissa on kyllä aivan valtaisa; Minusta siellä on ollut yllättävänkin paljon myös superhyviä tappoja, joissa pelit saadaan joko nopeasti poikki sisäänviennin jälkeen tai sitten vetomäärät vastustajalla jää siivussa superpieniksi. Toisaalta, silloin kun menee huonosti, niin silloin todella menee huonosti.

20 ekaan peliin Ilvekselle on tullut kahdeksan ottelua, joissa se on päästänyt vähintään kaksi alivoimamaalia. Virallisesti nolla on pidetty peräti 9 kertaa ja pöytäkirjassa 10 kertaa - kotipelissä TPS teki välittömästi maalin Hermosen vapauduttua jäähyaitiosta, pöytäkirjaan se ei mene av-maalina kuitenkaan.

AV-kerrat ovat myös kasvaneet valtavasti viime kauteen verrattuna - tuolloin joukkue oli yksi koko sarjan kurinalaisimpia, mutta nyt av-kerrat ovat nousseet 3,0:sta -> 3,65 ja av-aikakin 5:06 -> 6:03. AV-kerroissa ollaan sarjan 3. huonoin joukkue, viime vuonna oltiin 4. paras. Alivoimakertojen määrä on kasvanut ylivoimia vilkkaammin.

Yksilötasolla miinukset: "Ei virall" tarkoittaa juuri tuollaista TPS-pelin kaltaista tilannetta, jossa av on juuri loppunut, mutta vapautunut pelaaja ei ole kerennyt edes puolustusalueelle. Viime kaudella John Nybergille osui tällaisia maaleja peräti neljä kappaletta, mikä kaunistaa av-tilastoa, mutta rumentaa virallista plus-miinusta aika paljonkin. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin olleet suhteellisen harvinaisia näiden kausien osalta, kun olen näitä tarkemmin taltioinut. Ainakin siis niin, että yksi pelaaja osuisi noissa noin usein kohdalle. 3v4 + 3v5 sarakkeessa esim. Latvalan kohdalla oleva 1+2 tarkoittaa sitä, että on ollut kerran 3v4:ssa jäällä ja kahdesti 3v5:ssä. Pelaajat laitettu kokonaisajan mukaiseen järjestykseen:




Borgin tilastot ilmentävät tuota epätasaisuutta hyvin; Hänelle on tullut 3 sellaista peliä, joissa hän on ollut vähintään kahdesti jäällä av-maalin aikaan - noista peleistä tullut 7 miinusta. Lopuissa 17 pelissä miinuksia on tullut siis vain 2kpl. Ilman noiden 3 pelin av-aikoja Borgin av-aika olisi vähän päälle 40 min ja miinuksia niihin vain 2, mikä olisi kova suoritus tuolla kuormalla. Toisaalta sitten noissa peleissä (SaiPa, Tps Turussa, Jukurit Mikkelissä) erikoistilannepelaaminen myös teki tuloksen kannalta aika ison negatiivisen eronkin. Latvalalla tuollaisia pelejä on tullut 6 kappaletta, missä vähintään kahdesti jäällä av-maalissa

Török on ollut omaan makuun miinustilastoaan parempi ja joutunut ainakin parissa maalissa selväksi sijaiskärsijäksi. Tässä on potentiaalia iksamaiseksi monipuoli-ihmeeksi.

Edellisessä viestissä kun oli puhetta blokkaamisesta, niin joku hätäisempi voisi tehdä johtopäätöksen Nättisen ja Latvalan blokkien vähyydestä yhtäläisyyden myös näihin alivoimiin. Nättinen oli viime vuonna erittäin hyvä av-pelaaja, miinuksia tuli vain noin 10:47 välein ja nuo sisältää vielä pari 3v5 alivoimaa. Tänä vuonna ei valitettavasti ole ehtinyt oikein mihinkään - ei av:lla, ei tasakentällisin. Tässä on valtava ero vaikkapa parin vuoden takaiseen Samu Bauhun verrattuna, jolla oli ketjunsa kanssa todella isoja ongelmia 5v5 -pelin kanssa, mutta alivoimalla Bau-Grégoire oli todella vahva kaksikko. Tämä meni aika monelta ohi, vaikka siitä kyllästymiseen saakka toitotinkin. Silloin valmennus peluutti idioottimaisen paljon Palvea, Suomea ja Kodýtekia noissa tilanteissa ja heidän tekeminen sitä av-prosenttia runkosarjassa aika paljon alas hilasi. Sitten kun heidän peluuttaminen siellä lopetettiin/vähennettiin puolessa välissä, niin kummasti alkoi prosentitkin nousemaan siinä vuodenvaihteen tietämillä.

Ilveksen tekemiä alivoimamaaleja on syntynyt jo nyt saman verran kuin viime kaudella ja enemmänkin olisi voinut helposti tulla. Erityisesti kaksikolla Henman-Török on ollut paljonkin ihan loistavia tontteja. Kierroksen 11 Lukko-pelistä alkaen Ilvekselle on tilastoitu peräti 18 av-laukausta ja aika moni noista on ollut ihan laatupaikka ja pari maaliakin siis jo tullut. Määrä on poikkeuksellinen viime kauteen verrattuna, jolloin koko kaudella tuli yhteensä noin 38 tilastoitua av-laukausta. Borgin ja Törökin maalit olivat enemmänkin syntyä hyökkääjien hoksottimista ja pakeille tuli noista pari aika helppoa plussaa tauluun.

Taulukkomuodossa vielä pientä vertailua aikaisempien kausien av lukemiin yksilötasolla. Kausien 22-23 ja 21-22 osalta voi olla muutamien sekuntien heittoja av-ajassa (perus liiga.fi:n sekoilua), mutta isoa kuvaa se ei kuitenkaan muuta. Kausilta 21-24 puuttuu vielä ainakin toistaiseksi nuo 3v5, ja 3v4 av:t, pitää katsoa kerkeäisinkö ne jossain vaiheessa poimimaan.





Iloisempiin uutisiin: Ylivoiman tehokkuus on löytymässä. Ilveksellä oli jopa 5 ottelun putki(kierrokset 14-18), jossa yv-maali syntyi jokaiseen otteluun - viime kaudella maksimiputki oli vain 4 peliä. Edellisestä 9 pelistä 7 ottelussa yv-maalin teossa on onnistuttu. Yleinen maalinteon tehokkuus on muutenkin ollut paranemaan IFK-tuplan jälkeen, sillä seitsemässä edellisessä pelissä Ilves on jokaisessa käyttänyt alle 20 kutia / maali. 13 pelin jälkeinen tahtihan olisi koko kauden otannalla ollut yksi viime vuosikymmenen huonoimmista ihan kaikki sarjan joukkueet huomioiden.

YVL=ylivoimalaukaus, mk=maalia kohti, kl=kaikki laukaukset



Muutamia huomioita:

- 13 pelin jälkeen (edellinen taulukko löytyy tähän ketjuun 12.10 kirjoittamastani viestistä) Henman oli virallisesti nollilla pisteissä sekä plussissa. Tuon jälkeen Henman on saanut ylivoimalla kaikki seitsemän laukaustaan maalia kohti, ja noista siis neljä meni ihan maaliin saakka. On pyörinyt slotissa iskemässä maaleja, on pyörinyt oikealla pyörittäjänä. Ei se linkkuveitsi ihan hatusta vedetty juttu kyllä ole. Huomioikaa myös, että laukaustahti on pysynyt suunnilleen samana, sillä edellisessä tarkastelussa se oli 3:10 ja nyt siis 3:19. Tässä nyt sitä paljon kaivattua monipuolisuutta ylivoimaan. Henmanilla jäi virallisesta yv-tilastosta yksi plussa(ja yv-syöttöpistekin) saamatta Kuopion pelistä ja lisäksi Espoo-pelin Ratisen maalissa laittoi tuon tilanteen hienosti alulle, vaikka ehti vaihtoon jo poistumaankin

- Simmen vedot menee edelleen aika heikosti maalille saakka, mutta silloin kun ne menee, niin laukausprosentti kyllä niissä kudeissa huikea

- Jasek ja Lööke jääneet harvinaisen hyvin ilman pisteitä kovista plusmääristä huolimatta. Kummankin pelaajan laukaustahti tullut myös alaspäin tuohon edelliseen tarkastelujaksoon nähden: Löökellä 2:38 -> 3:09, Jasek 2:45 -> 3:11. Jasekin viidestä edellisestä kudista vain 1/5 mennyt maalille saakka. Laukaisu-uhka noilta siiviltä siis melko vaisua. Useammissa pisteettömissä plussissa kuitenkin hyviä suorituksia taustalla, vaikka henkilökohtaista pistettä ei osuisikaan

- Viime vuosina meillä on hyvin harvoin ollut tilanne, jossa peliajallisesti kärkipelaajien yv-aika hätyyttelee neljän minuutin tasoa

Loppuun vielä jäähytasapaino: tähtimerkintä tarkoittaa salomonia

Török 6-2=+4
Mänty 5-2=+3
Henman 6-4=+2
Laurell 2-0=+2
Ratinen 2-0=+2

Engberg 5-4=+1 *1
Borg 4-3=+1
Kerkkänen 2-1=+1
Pavlat 1-0=+1
Hietanen 1-0=+1

Latvala 5-5=0 *1 (salomon tappelusta)
Pelli 3-3=0
Lööke 2-2=0 *1
Palola 2-2=0
Teuho-M 1-1=0
Mottard ja Heikkinen 0-0

Johansson 7-8=-1 *1, joutunut kerran 5+20 kohteeksi ja kerran saanut 5+20
Kucerik 3-4=-1 *1
Parikka 1-2=-1
Niskanen 0-1=-1
Utunen 0-1=-1
Klingberg 0-1=-1
Nyberg 4-5=-1 *1, yksi otetuista jäähyistä 5+20
Väärä vaihto 3-4=-1

Haastot 1-3=-2
Svejkovsky 2-5=-3 *1 (lisäksi kaksi aiheutettua väärää vaihtoa)
Hermonen 0-3=-3
Jasek 1-5=-4
Soini 1-6=-5