Havainnollistava tilastoesimerkki siitä, kuinka katastrofaalisella tasolla Ilveksen tehokkuus maaleissa on kumpaankin suuntaan. Katsokaa tätä paskaa - valtava läjä ilveksenpaskaa.

Ilves on käyttänyt yhteen maalin keskimäärin 22,1 laukausta. Viime kauden surkein tässä tilastossa oli Jukurit, joka tarvitsi yhteen maaliin 19,4 kutia. Jukurit laukoi noin 10 vetoa vähemmän ottelukohtaisesti (42,4 vs Ilveksen nykyinen 52,8) ja teki maaleja 0,20 / ottelu vähemmän. Tilastoista siivottu vl-kilpailujen maalit pois.
Kaudella 23-24 huonoin oli HPK lukemalla 21,2 laukausta / maali.

Mikäli tilastoni ovat ajantasalla niin edellisen kerran Ilvestä huonompaa tehokkuutta tällä saralla on nähty kauden 21-22 Sportilta lukemalla 22,9. Ilveksen tämän hetkistä lukemaa heikompia suorituksia kaudesta 14-15 alkaen taisi olla vain yhden käden sormien verran. Kaivelen nämä ylös tarkemmin, jos näihin lukemiin jämähdetään pysyvämmin. Tai sitten teen jotain muuta.

Ilveksen päästettyyn maaliin on puolestaan mennyt keskimäärin 12,4 laukausta. Viime kauden surkein tässä tilastossa oli TPS lukemalla 14,1. Laukausmäärissä on noin yhden kappaleen ottelukohtainen ero (TPS 44,1, Ilves 43,1) mutta Ilves on päästänyt 0,34 maalia enemmän kuin tuo TPS. Kauden 23-24 surkein oli KooKoo lukemalla 14,4. Olen hieman sekavasti arkistoinut puolustuspään kuteja ennen kautta 23-24, mutta tämä 12,4 lienee hännänhuippuja viimeiseltä 10 kaudelta.

Ilveksen laukauksista maalille asti (torjutut+maalit) on mennyt 50,3% kaikista vedoista. Kahdelta edelliseltä kaudelta matalin lukema on viime kauden TPS:n 50,9%. Erityisesti yv-laukausten prosentti on häpeällisellä tasolla (yllätys). Vastaavasti Ilveksen maalille perille asti on tullut 55,2%, joka ei ole ihan surkeimmasta päästä verrattuna viime kausien paskimpiin suorituksiin Liigassa, mutta on tippunut valtavasti viime kauden Ilveksen lukemasta 52,9%, joka taas oli Ilveksen paras noteeraus ainakin kaudesta 16-17 alkaen.

Neljään edelliseen peliin ylivoimat ovat tuottaneet ruhtinaalliset 5 laukausta maalia kohti. Kruununa edellinen viikonloppu, jolloin ensin Kärppiä vastaan yhteen yv-laukaukseenkin meni keskimäärin 92 sekkaa - nekään ei mennyt maalia kohti. Raumalla saatiin yli 3 minuuttiin sentään 1 maalia kohti ja teknisesti toki ihan jopa kaksikin, koska Törökin huipputontti tuli aivan yv:n loppumisen jälkeen. 1 laukaus, 2 laukausta, potato, potahto.

Ilves on "ylisuorittanut" maalinteon tehokkuudessa ainoastaan kahdesti ja kaikissa 11 muussa pelissä ollaan oltu jäljessä jopa viime kauden lukemia (16,6, joka ei sekään ollut superihmeellinen aikaisempiin kausiin nähden); Kotipelissä Lukkoa vastaan ja Kuopion pelissä, joka jotenkin onnistuttiin sössimään. Sössittyjä johtoasemiakin on kaikkiaan ehtinyt tulemaan jo viidessä eri pelissä. Rikki olevan joukkueen merkki tuokin, aivan kuten nämä jatkuvat romahtamiset. Otteluviikkoja on takana nyt 5 kpl runkosarjassa ja neljällä eri viikolla vähintään yhdessä pelissä ollaan päästetty vähintään 5 maalia. Ainoalla viikolla, jolloin ei päästetty neljää, päästettiin kaksi kertaa 3 maalia ja onnistuttiin perseilemään piste jopa Pelicansia vastaan.

mk=maalia kohti(maalit+torjunnat) kl=kaikki laukaukset


Ilveksen YV-laukaukset ottelukohtaisesti koko joukkueen tasolla aikaisemmilta kausilta: Ensin maalia kohti ja sitten kaikki laukaukset. Lopussa vielä laukaisutahti.

25-26: 4,6 / 9,8 = 47,2%, 36,9 sekuntia / veto
24-25: 4,4 / 7,9 = 54,8%, 37,7 sekuntia / veto
23-24: 4,4 / 7,6 = 58,1%, 42,1 sekuntia / veto
22-23: 4,1 / 7,2 = 57,5%, 44,6 sekuntia / veto

Erikoistilannepörssiä olen normaalisti ensimmäisen kerran päivitellyt Kurjala-turnauksen aikoihin, mutta kun tässä nyt yv-laukauksista puhuttiin niin otetaan samalla vilkaisua näihin säälittäviin lukuihin. Kukapa olisi ennen kauden alkua uskonut, että Iivari Heikkinen on 5v4 yv-plussissa Mäntykiveä ja Löökeä edellä ekan viidenneksen jälkeen. Mainittakoon virallisten tilastojen ulkopuolelta, että tuo KalPa-pelin Borgin maali on mielestäni yv-maali, vaikka virallisesti se tasakentällisin tulikin. Siinä jäällä olivat Borg(1+0), Henman(0+1), Svej(0+1), Mänty ja Pelli, joten teknisesti näille voisi antaa plussan, mutta mennään virallisen protokollan mukaan. Haluan ehdottomasti tehdä selväksi, että en myöskään ole Kari Kalto, joka yrittää sokerikuorruttaa yv-prosenttia paremmaksi.

Ilveksen yv-maaleista kaksi kappaletta on tullut 5v3 tilanteista - jäällä olivat Johansson, Lööke, Jasek, Mänty ja Klingberg. Samalla myös toinen noista Ilveksen päästämistä av-maaleista oli mielestäni enemmänkin 4v4 maali, kun kotipelissä Jyppiä vastaan esimerkiksi Lööke hyppäsi juuri vasta jäälle ja Borg ei sieltä ehtinyt edes pois.



Tässä vielä vertailuna viime kauden vastaava taulukko. Siellä oli mm. Suomi ja Klingberg yhteenlasketussa maalimäärässä 10 (yksi Callen maali oli tyhjä maali SaiPaa vastaan) ja kummallakin maalinedushärällä kudit meni yli 80% maalia kohti.



Erikoistilanteisiin olennaisena osana liittyy myös se, että paljonko niitä pelataan. Tämäkään ei ihan mairittelevalta näytä. Aika vähän tulee hankittuja ylivoimia sellaisista kunnon röyhkeistä haastoista, kun ne puuttuu aika isosti.



Aloituksissakin ollaan oltu nyt 7 peliä putkeen jäljessä. Erityinen huomio kiinnittyy Lukas Jasekin hyökkäyspään aloituksiin, jotka ovat näissä 7 pelissä olleet 34,7% tasolla. Viidessä edellisessä ottelussa prosentit ovat olleet väliltä 14-33%. Hyökkäyspään prosentit kun tuppaavat yleensä olemaan parempia kuin muiden alueiden prossat niin voidaan puhua poikkeuksellisen heikosta suorittamisesta.

Loistavaa tilasto nikkarointia taasen. Ei jää epäselväksi mistä maalinteko ongelma suurilta osin johtuu. Suomi lähti ja Calle saikuttaa ni maalinedus rouhijat loistaa poissaolollansa. Paska yv siihen päälle.
Oma pää vuotaa ku Esterin perse. Av ja tuhannen muutaki asiaa "Ilves paskana". Kai se joukkue jo alkuunsa rakennettiin vajaaksi, eli rikkinäiseksi. Aika monena vuonna puhuttu Ilveksen kohdalla karvaperseiden puuttumisesta, mutta mitään ei olla opittu. Noh, ohan Calle,tai olis mutta ku...

Mielenkiintoista kyllä seurata, että alkaako tulos paranemaan. Taulukon mukaan Ilveksen pistekeskiarvo 0.92, kun xG:n mukaan "pitäisi" olla 1.85.

CHL-historiaa kun kerran tehtiin niin otetaan siitäkin muutama huomio talteen jälkipolville ihmeteltäväksi, että mitähän helvettiä Ilveksessä oikein tapahtui syksyllä 2025.

Alkusarjassa Ilves oli tappioasemassa ainoastaan 4:27 peliajasta. Tämä tapahtui kierroksella 2 Belfastisssa. Ilves oli siis johtoasemassa 71% pelatusta ajasta ja 1,2% tappiolla. Tästä huolimatta Ilves loi kuitenkin maaliodottamaa vastustajaansa enemmän viidessä pelissä; ainoana poikkeuksena oli ottelu Ingolstadtia vastaan. Tuossakin pelissä Ilves voitti avauserän xG:n 1,06 - 0,63. Kahden erän jälkeen saksalaiset olivat tuossa edellä 0,18:n verran (1,67 - 1,85) ja lopullinen ero oli sitten 2,72 - 3,06.

Maaliodottamien lisäksi Ilves myös tuotti enemmän laukauksia ja laadukkaita maalipaikkoja. Ironista kyllä, Ilveksen laukaisumäärä ottelukohtaisella tasolla on hyvin lähellä SM-liigan lukuja; CHL:ssä 52,0, liigassa 52,8. Suurena erona sitten tehokkuus, sillä Ilves teki maalin 13 laukauksen välein, kun taas SM-liigan puolella olemme tosiaan vuosikymmenen otannalla aivan roskasakkia lukemalla 22,1. Tuo 13 kutia on aikalailla sitä, mitä parhaimmillaan Ilves tarvitsi Psykoterapeutin kanssa kauden 23-24 runkosarjassa. Isona erona vain se, että Ilves laukoi CHL:ssä 10 kutia enemmän ottelukohtaisesti kuin Kättelijän ainoassa täydessä runkosarjassa.

Myös vastaanotetuissa kudeissa lukemat ovat melko lähellä SM-liigassa nähtyjä. CHL:ssä 39,8. Liigassa 43,1.

CHL käyttää maaliodottamissaan termejä high danger, mid danger ja low danger ilmaisemaan laukauksen vaarallisuutta. HD-tason paikkoja Ilves loi 33 kappaletta - näiden neljän syksyn aikana se on Ilveksen ennätys. Aikaisemmilla kausilla high danger paikat ovat jakaantuneet näin: Ilveksen lukemat vasemmalla, vastaanotetut oikealla. Ensin mainitaan dangereista syntyneet maalit ja sitten kaikki paikat. Kauden 23-24 sulkeissa olevissa lukemissa mukana myös pudotuspelit Pardubicea vastaan.

22-23: 3/28 - 6/19
23-24: 5/20 (5/24) - 12/38 (12/47)
24-25: 2/18 - 8/22
25-26: 5/33 - 2/16

Maalien ja maalipaikkojen ero näissä high danger paikoissa

22/23: -3 / +9
23/24: -7 / -18
24-25: -6 / -4
25-26: +3 / +17

Korkean paikan mahdollisuuksissa voitettiin siis ensimmäistä kertaa sekä maalit että maalipaikkojen määrä

Mid dangereissa vastaavat lukemat: Tehokkuus niissä korkeimmalla tasolla, paikkojen määrässä niukasti syksyä 23 perässä. Mid dangereissa ollaan pärjätty ihan kohtalaisesti, mutta nyt erot olivat plussan puolella ennätyksellisellä tasolla.

22-23: 5/81 - 4/55
23-24: 14/106 (15/132) - 5/91 (8/120)
24-25: 8/91 - 9/64
25-26: 16/102 - 3/52

22-23: +1 / +26
23-24: +9 / +15
24-25: -1 / +27
25-26: +13 / +50

Low danger:

22-23: 4/227 - 3/162
23-24: 2/150 - 1/240
24-25: 6/235 - 4/167
25-26: 3/177 - 2/171

22-23: +1 / +65
23-24: +1 / -90
24-25: +2 / +68
25-26: +1 / +6

Tämän kauden CHL:ssä Ilveksen keskimääräinen laukauksen "arvo" on ollut 0,060:n luokkaa, vastaanotetussa lukema on 0,045. Liigan puolella Ilves on myös luonut korkeampiarvoisia paikkoja peleissään. Ipan luomat paikat 0,062 ja vastaanotetut 0,055. Erotus siis kuitenkin huomattavasti positiivisempi CHL:n puolella, ja CHL:ssä kannattaa myös huomioida tuo tappiotilanteiden olemattomuuskin.

YV-maaleja syntyi 5 kappaletta. Näistä kaksi oli 5v3 ylivoimia eli samansuuntainen tarina kuin SM-liigankin puolella. Yv-prosentti 19,2% ei kuitenkaan edelleenkään mitään päätähuimaavaa ole ja aikamoista sekoilua se tuossa käkikellopelissäkin ajoittain oli.

Kurinalaisuus näissä karkeloissa on ollut hyvää, sillä Ilves oli alivoimalla ainoastaan 11 kertaa. Tehokkuus virallisesti 100%, vaikkakin tuo Ingolstadtin maali syntyikin aivan alivoiman päättymisen jälkeen, siten että Ilveksen 5. pelaaja ei ehtinyt tapahtumiin mitenkään vaikuttamaan.

Tässä vielä koostettuna lukemia aikaisemmilta kausilta.

Laukauksia ja maaliodottamia syksyt 2022 ja 2023



Syksyt 2024 ja 2025



Maalipaikkojen vaarallisuus syksyt 2022 ja 2023




Maalipaikkojen vaarallisuus syksyt 2024 ja 2025